Liian pimeää!

Otsikko tiivistää juttuni aiheen. En ole ikinä ennen vihannut syksyä yhtä paljon (oikeastaan ennen olen pitänyt siitä aika paljonkin) kuin tänä vuonna. Kaikkialla on pimeää ja märkää ja kylmää. Siihen liittyykin tämä hiljaisuuteni blogin puolella. Kun on pimeää (eikä omista yhtään jalkalamppua) ei voi kuvata. Se onkin tällä hetkellä isoin morkkikseni aihe. Elämästä katoaa se valo kun ei voi harrastaa. Tahtoisin siis kuvata nukkejani ja ponejani ja monstereitani, mutta kun ei onnistu, minä en nimittäin halua tyytyä ah niin ihaniin keltaisiin sisävalokuviin. Olen odotellut aurinkoisia viikonloppuja, mutta pyh, sateista ja harmaata vain on saatu. Viime viikonloppuakin odottelin kuin kuuta nousevaa, ehkä nyt aurinko paistaisi. No ei tietenkään. Kaiken kukkuraksi se paistoi tänään oikein kauniisti kun olin töissä. Ihan kuin vain vittuillakseen. Kun pääsin töistä, aurikokin päätti mennä ajomatkalla pilveen. Mikä on tämä huono tuuri?!

Ompelukoneeni on edelleen rikki, koska ei ole varaa korjauttaa sitä. Siksi nukkejen kanssa touhuaminen on jäissä kun ei voi ommella eikä kuvata. Olen vain niin hirveän turhautunut kun kaikki nuket ja ponit ja monterit on niiiiin nättejä tuolla hyllyllä, mutta masentaa kun niiden kanssa ei oikein voi touhuta. Ihastuttava syysmasennus, eräskin vaihe joka tietenkin jossain vaiheessa menee ohi. 

Syksyn vanhoja kuvia kun uusia ei ole atm saatavilla. (ja hetken kun lumi oli maassa jopa kaksi päivää :'D):

 Tästä Aileenin kuvasta tykkään ihan hirveästi (siis ylempi). Jopa niin paljon että piirsin sen lyijärillä.

 Aurora on aina niin kuvauksellinnen kaunotar.

 Meidän toinen kissa tuli mukaan kuvaamaan kun kuvasin Auroraa silloin :). Herran nimi on Baku

Honeybuzz oli ihana kirkkaine väreineen tuona päivänä joten päätin kuvailla.

 Pari poni kunnostus operaatiotakin kerkesi olla siskolle. Taaimmainen Kisscurl eli rusetti on minun, etummainen siskon kunnostettava (arvatenkin?). Alempana valmis poni.

Tällä erää päätän minä postaukseni~ Selvitään yhdessä ihmiset tästä syksystä!