No niin, eipä ole tullut postailtua sitten viime vuoden. Ei kai ole ollut vaan mitään sanottavaa :D. Ensikuussa mun pitäisi valmistua, huh, mitähän sen jälkeen, kuka tietää. Tässä siis lopputyön tekemisen viivyttelyssä on hyvä hutaista yksi blogipostaus (oikeesti mun lopputyö on ihan hyvällä mallilla, järjestetään luokkalaisten kanssa näyttely meidän maalauksille Hyvinkään Willassa siinä toukokuun alussa, käykää katsomassa jos sinne ilmiinnytte/ilmaannutte).
Otin tänään Aileenista pari uutta kuvaa profiilikuvan päivittämistä varten. Sillä on niin vanha kuva ainakin hartsilasten puolella, että ehkä on jo aikakin, mutta taidan säästää sen toiseen postaukseen.
Olen myös pelaillut paaaaaljon videopelejä ja haluankin höpistä niistä tässä postauksessa. (Ow ja Wowi on ollut myös mukana, mutta aika vähäisessä määrin, joten niistä en kirjoittele). On ollut hauskaa kun vihdoin on semmoinen kunnon halu pelailla. Pelasin Ori and the Blind Forestin viimein läpi. Se olikin tauolla parisen vuotta, kun jäin johonkin kohtaan, eikä ollut sitten aikaa jatkaa (tai aivoja hankalaan kohtaan). Nyt sitten nappasin pelin uudestaan ja pelasin viimein ohjaimella, kun ennen olin pelannut näppiksellä ja hiirellä (jota en kyllä suosittele tähän peliin). Oli kyllä 5/5 peli, voin suositella. Ihana tarina, musiikit ja ulkoasu. Mekaniikat oli hauskoja. Soundtrackiä suosittelen kuunneltavaksi vaikka itse peliä ei aikoisi pelaillakkaan.
 |
Ori and the Blind Forest
|
The Blind Forestin taputeltuani ostin sitten sopivasti Steamin viikonloppualesta seuraavan osan, Ori and the Will of the Wisps. Olen sitä naputellut tässä noin viikon verran. Artti on yhtä kaunista kuin ykkösessä, mutta itsellä on välillä vähän ongelmia äänen kanssa. Peli välillä pitää hassua ääntä (kuulostaa vähän kuin se summeri siinä Operation lautapelissä), enkä toistaiseksi ole onnistunut sitä kokonaan korjaamaan. Vaihdoin jotain asetuksia ja päivitin jne, mutta nyt sentään se hassu ääni kuuluu vain harvoin. Pelissä on enemmän mekaniikkoja ja tekemistä kuin edeltäjässään, mutta itseä harmittaa välillä, kun jokin liike, minkä totuit ekassa osassa painamaan napista (Y) niin nyt painat sen toisesta nappulasta. Nopean refleksin kohdissa usein painan väärää nappia ja sehän sitten kostautuu. Noh, ehkä opin uuden järjestyksen kunhan pelaan enemmän. Vielä ainakin toistaiseksi koen Will of the Wispin vähän helpommaksi kuin the Blind Forestin, mutta voi olla että ohjain tuo oman osansa pelaamisen flowhun tai sitten sekin, että olen oppinut pelaamaan the Blind Forestin aikana paremmin. Kuka tietää :).
 |
Ori and the Will of the Wisps
|
Olen myös matkustellut Journeyn parissa monet matkat. Peli kestää noin tunnista kahteen suurinpiirtein, mutta sinne on aina hauska palata ja tavata uusia ihmisiä (hauskaa myös, ettei kellekkän voi puhua muuten kuin sirkuttamalla, joten ei haittaa vaikka olisikin epäsosiaalisempi tapaus). Bongasin tämän pelin silloin aikoinaan ja olisin halunnut pelata sitä, mutta en voinut ostella pleikalla pelejä. Nyt sitten hommasin tämän viimein steamissä, oli hyvä ostos! Olen vetänyt matkoja sekä soolona että parin kanssa. On aina mielenkiintoista nähdä millaisia pelaajia tulee vastaan ja on aina hauska auttaa ekaa kertaa pelaavia pelaajia (viitasta näkee).
 |
Tää oli mun ekoja kertoja matkailua. Ihka ekan kerran matkustin soolona kun en löytänyt ketään :D
|
 |
Myöhemmin houkuttelin mun siskon pelaamaan mun kanssa. Vedettiin heti kaksi reissua peräkkäin
|
 |
Autoin siskoa löytämään kaikki symbolit niin sekin sai valkoisen viitan :)
|
Olen siskon kanssa hakkaillut myös Haloa. Pelailtiin Reachi ja Halo:CE läpi. Nyt ollaan kakkos pelissä, mutta siinä on ollut välillä vähän hankaluuksia, kun toisella on vähän laginut jne. Siihen tuli äskettäin päivitys, joten voi olla että se ongelma on nyt selätetty, pitää katsoa jossain kohtaa :).
 |
Mun hahmolla Reachissa oli turkoosi armori
|
Pelasin myös Witcher ykköstä, mutta en jaksanut oikein pelata sitä ihan kokonaan. Siirryin kakkoseen, jonka pelasin läpi. Ihan ok, mutta liikaa politiikkaan sekautumista ja liian vähän hirviöitä :D.
 |
Trissin kanssa juttelot. Tykkään Trissistä kirjoissa tosi paljon
|
Olen kyllä yksi murolaatikko noituri, sillä en ole hirveän hyvä noituri peleissä. Kakkosessa peli ehdotti minulle easy vaikeustasoa tutorialin jälkeen, mutta omaksi puolustuksekseni pitää sanoa, että sormeni eivät näppiksessä edes yllä signeille. Witcher kolmosessa valkkasin normaalin tason, mutta en ole kovin kummoinen ohjaimellakaan. Tapoin griipin alussa juuri ja juuri xD. Kovin pitkälle en ole noituri kolmosta pelannut, kun olen tuohon Oriin keskittynyt enempi tällä hetkellä :). En kyllä muista että olisin Witcherin kaltaisiakaan pelejä nyt hirveästi ennen pelannut (pelaanko mä vaan MMO ja FPS pelejä??)?
 |
Geralt boiii
|
Journeyn mukana tuli saman studion(?) peli Flower jossa kuljettiin tuulena ympäriinsä, mutta en tykännyt siitä ihan älyttömästi, tuulta oli jotenkin hemmetin vaikea välillä kontrolloida. Mutta ihan nätti se oli ja äänimaailma ihan hauska. Ehkä joskus palaan sen pariin viimeistelemään achit.
(Ai hitto tää blogger kyllä aiheuttaa mulle jossain kohtaa jonkun aivohalvauksen, tää kuvien liikuttelu on niin perseestä. Ja välillä ne sit vaan katoilee)
Sami osti mulle myös Death's Door pelin, kun päähenkilö oli niin söpö varis. En ole pelannut sitä vielä paljon. Keskityn siihen varmaan enemmän Will of the Wispin jälkeen.
 |
Löysin kavereita
|
Pelasin myös hetken Lost Arkkia, mutta minusta se on pelinä vähän meh.. Tarina on tosi mitään sanomaton, en edes halua gearia siihen asti että pitää kirota honing rateja (vielä tällein low gearisena on hyvät ratet). Tuntuu, että se on enemmän yksinpeli kuin moninpeli, mikä syö itseltä tosi paljon intoa pelata. Esimerkiksi levuttaessa oli ihan järkysti niitä soolo instoja joihin ei pääse kaverin kanssa (miksei kysympähän vaan?), oikeastaan levutus tuntuu joltain mobiilipeliltä, siinä ei ole tippaakaan haastetta ja tuntuu, että ollaan aina kavereiden kanssa eri kohdissa peliä. Gearia saisi chaos dungeoneita farmaamalla, mutta totesin vain, että bleh boring ja annoin vain olla, ei riitä kiinnostus. Ehkä joku päivä loggaan takaisin jos siltä tuntuu. Mutta kyllä se saarien ajelu ja mokokoiden kerääminenkin jossain kohtaa alkaa kyllästyttää.
 |
Tää oli sillon tosi kivan näköinen geari, harmi että T1 näyttää ihan kakalta tähän verrattuna.
|
 |
Sisko ja minä bailaamassa
|
MMO:ista puheenollen, alkoi vanha suola janottamaan ja koetin viimein taas kerran ladata Blade & Soulin. Oli tappelua, mutta viimein sain pelin taas toimimaan, hirveen kiva! Olin tainnut viimeksi pelailla vuonna.. tekisi mieli sanoa 2017, mutta en kyllä vannoisi, mutta KUITENKIN, hirveän kauan aikaa sitten. Lopetin siis, kun peli päätti lakata toimasta (perus aasia pelit). Voitte varmaan kuvitella miten pihalla olin taas kaikesta. Mikä tämä tavara mun laukussa on? Mites toi taas tehtiin? Mitä tässä stoorissa oikein viimeksi on tapahtunut jne. Muistelin hyvin kaukaisesti, että Jinsoyun oli unessa jne, mutta pitäisi varmaan tehdä uusi hahmo, että voisi pelata tarinan kokonaan ja muistella taas. Olin kuitenkin tarinassa vihdoin pääsemässä kotiin Hongmoon oppilaitteni kanssa, jee! Mutta eihän mikään mene niinkuin ajattelisi, lol.
 |
Kun mulla oli oppilaita. Jinsoyun, Bunyang, Jinbin ja Bunah
|
 |
Joku graffa uudistus oli tullut kuulemma
|
 |
We sad
|
Luulempa, että ensi postauksessa keskityn taas vähän enempi nukkejuttuihin tai jotain. Helia, aka Heiju, on kasvanut myös kovasti, sen kanssa ollaan kävelty valjaissa paljon ulkona. Postaan seuraavan postauksen toivottavasti nopeammin kuin mikä väli tässä ja edellisessä oli :D.
 |
"Miksei ikinä mennä ulos" sanoo tyty joka oli just tunnin pihalla
|
