BJD Nuket


Malli: Dollmore Kid Momo
Koko: MSD
Sukupuoli: Tyttö

Nimi: Aileen Momoko 'Milady' Valadon
Ikä: Jotain 13-15 vuotiaan väliltä
Syntymäpäivä: 19.11

Luonne: Empaattinen. Ystävällinen. Sydämellinen. Suurimmaksi osaksi iloinen, vaikka osaa tämä tyttö suuttuakin. Kuitenkin antaa anteeksi nopeasti.
Pitää: Leivoksista, herkuista, kauniista asioista kuten kukista. Söpöistä ja pörröisistä asioista. Kevät päivän puroista ja ensimmäisistä leskenlehdistä.
Ei pidä: Ihmisten huutamisesta. Ahdistavista tunteista, hylätyksi tulemisesta.
Osaa: Erilaisten soittimien soitto, piirtäminen, maalaaminen, kokkaamisesta ja leipomisesta myös nauttii kovin.

Taustatietoa:
Aileen asui Ranskassa mukavan kokoisessa kartanossa ranskalaisen isänsä ja japanilaisen äitinsä kanssa. Elämä oli kaikin puolin mukavaa ja he elivät miten nyt normaali perhe elää. Vanhemmat matkustelivat paljon töittensä perässä, välillä he pystyivät ottamaan Aileenin mukaan, toisinaan taas matkat olivat liian rankkoja tälle tytölle ja he jättivät Aileenin palvelusväen huomaan matkojen ajaksi.
Eräältä työmatkaltaan vanhemmat eivät kuitenkaan palanneet takaisin. Kukaan ei tiennyt mitä heille oli käynyt ja etsinnät jatkoivat, tuloksetta. Muutaman viikon päästä etsinnät lopetettiin. Vain pari viikkoa sen jälkeen vanhempien ruumiit löytyivät merestä. Aileen jäi yksin.

Ei kerennyt kulua kuukauttakaan kun Aileenin eno saapui vaatimaan tytön huoltajuutta. Tietenkin Aileenin vanhempien varakkuus oli mukava ero normaalitasoiseen elämään. Ja mikä parasta, eno saisi hoitaa varallisia asioita sopivan aikaa ennen kuin Aileen tulisi täysi-ikäiseksi. Eihän pienestä surunmurtamasta tytöstä olisi mitään vastaan sanomaan.

Aileen ei kuitenkaan ollut vain mikään kaunis herkkä ja särkyvä posliininukke vaan myös viisas nuori tyttö. Hän esitti epäilynsä vanhempiensa katoamisesta enolleen. Tästä hurjastuneena eno hääti tytön talosta. Myöhemmin hän kertoisi viranomaisille, että tyttö oli mennyt suunniltaan vanhempiensa menetyksestä ja riistänyt henkensä itseltään. Sinä iltana kun Aileenin "kadottaminen" oli määrä tapahtua palvelusväen luotettava vanha herra Cornelius kiirehti Aileenin luokse ja pyysi tätä pakenemaan. Herra Cornelius oli nostanut tytölle matkaan sopivan rahamäärän ja lähetti tämän pakomatkalle. Tytön matka päätyi Suomeen, jossa hän tapasi myöhemmin herra Corneliuksen ystävättären joka tarjosi hänelle turvapaikkaa. Talo johon hän sai asettua ei ollut iso mutta se oli kodikas. Yksinäisyys tosin ei ollut hänelle liian tuttua.

(Tästä alkaakin sitten tarinoita joita olen tehnyt sekä yksin että sisareni ja ystävän kanssa. Linkki hartsikantaan, josta tarinoita ja kuvia voi löytää: http://www.hartsilapset.fi/forum/viewtopic.php?f=18&t=4199 huom! Vaatii rekisteröitymisen Hartsilapsiin)

Malli: Iplehouse Freezia

Koko: SD
Sukupuoli: Nainen

Nimi: Alleria Whisperwind
Ikä: N/A. Uudelleen syntymisen takia ei tarkkaa tietoa.
Syntymäpäivä: -

Luonne: Rohkea, toisinaan vakava, mutta tutustuttuaan vaihtaa useimmiten vapaammalle. Lempeä, mutta näyttää tätä puolta itsestään vain harvoille. Alleria on viisas, rauhallinen ja johtajatyyppinen ihminen, joten saa helposti seuraajia. On myös huumorintajuinen.

Pitää: Aamun ja yön rauhallisuudesta. Siitä että homma on hallinnassa.
Ei pidä: Liian vanhoillisista ja kaavoihin kangistuneista ihmisistä jotka eivät kykene muuttumaan. Turhasta tappelusta ja rähinöinnistä. Viholliset ja kostonhimoiset pahan kätyrit myös nopeasti nostattavat tämän jokseenkin rauhallisen naisen ärsytyskynnystä.
Muuta: On Kuun temppelin Papitar. Alleria on määrätty suojelemaan tämän maailman yhtä Suurta Voimaa kolmesta läpi elämänsä, kunnes hänen tehtävänsä on täytetty tai liian heikosti enää elämässä jatkaakseen.

Taustatietoa:
Eräänä kuutamoisena Toukokuun yönä vuosisatoja sitten syntyi neito nimeltä Alleria Kuunvarjon kylään.  Siinä kylässä palvottiin erittäin voimakasta Kuun Jumalatarta. Ei siis ollut mitenkään tavallisuudesta poikkeavaa että kylän neitoja valittiin Kuun Jumalan Papittariksi.

Alleria kasvoi kylässä ja jo nuorena kylän Matriarkka huomasi Allerian potentiaalin. Kuunvarjon kylässä oli vuosisatoja jo ollut naisvaltainen hallinto ja kylän Johtajatar pohdiskeli jo aikovansa jättää tehtävänsä Allerialle, kun hänen aikansa koittaisi astua vanhempien joukkoon. Tätä päätöstä kuitenkin epäilivät muutamat johtavat kenraalit kun kylään tuotiin orpo poika. Tuo poika oli arka, vihainen, hiljainen eikä niin hyvä sopeutumaan. Alleria kuitenkin ystävystyi tuon pojan kanssa hitaasti mutta varmasti. Pojan nimi oli Faro. Alleria opasti Faroa ja viimein alkoi tuon nuoren pojan kasvoilla näkyä hymy yhä useammin. Pian Faro jopa uskalsi ystävystyä muutamankin muun pojan kanssa. Elämä vaikutti taas aurinkoiselta pitkään aikaan.

 Allerian saavuttua sopivaan ikään hänet valittiin Papittareksi Kuun Jumalattaren temppeliin. Se oli suuri kunnia eikä hänellä ollut syytä kieltäytymiseen. Alleria opiskeli ahkerasti ja parantamisesta tuli hänen erikoistumisensa näkemisen ja taistelutaitojen joukosta. Hänestä huokui viisaus ja lempeys mitkä olivat täydellisiä ominaisuuksia Papittarelle.

Eräänä päivänä yksi kylän Papittarista sai näyn Kuun Jumalattarelta. Alleria oli valittu suojelemaan yhtä Suurista voimista edellisen suojelijan jatkettuaan matkaansa täältä ikuisuuteen. Edellinen vartija oli ollut Kuunvarjon kylän sisaruskylästä, jossa palvottiin Auringon jumalaa. Hämmentyneenä ja pelokkaana, mutta avoimena Alleria otti tehtävän vastaan. Ikiaikainen rituaali tapahtui ja Voima saapui Kuunvarjon kylään.

Alleria tutkiskeli Voimaa ja sen kykyjä. Päivät pitkät hän vietti yksin Voiman kanssa ja alkoi ymmärtää tätä. Hän oppi että Voima useimmiten pystyi pitämään huolen itsestään, mutta toisinaan oli haavoittuvainen ja riippuvainen Suojeliastaan. Alleria oppi ettei hänen tarvinnut olla Voiman kanssa koko aikaa ja hän vietti aikaa toisinaan läheisen kummun päällä. 

Eräänä tuulisena ja harmaana päivänä Alleria tapansa mukaan oli vaeltanut kummulle mietiskelemään.
"Olet ollu aika paljon muualla" Faro oli saapunut Allerian viereen ja kävi pitkästyneenä siihen makoilemaan. Allerian meditoimisrauhaa häirittiin ja hän oli tavallisuudesta poikkeavasti ärtynyt. Voima oli tuntunut muutaman päivän aikana omituiselta ja häntä ärsytti kun ei tiennyt että miksi.
"Faro, minulla on nyt muuta tekemistä" Alleria sanoi ja sulki silmänsä uudelleen jatkaakseen pohdintaansa. Oliko kylää uhkaamassa jokin? Siksikö se oli niin jännittynyt? Alleria mietti.
Faro tuhahti "Eipä sinulla muuta tekemistä taida muutenkaan olla kuin leikkiä lapsen piikaa sille Voimalle". Allerian päreet paloivat sillä sekunnilla ja hän hätisteli Faron vihaisena tiehensä. Pieni katumus kutkutteli mielessä, mutta muistaessaan ärsytyksen hän jatkoi mietiskelyään, vaikkei mielenrauhasta ollut tietoakaan.

Ei kulunut aikaakaan kun Faro juoksi hengästyneenä takaisin.
"Kylästä nousee savua!" hän huudahti.
Kun he saapuivat paikalle, kylä oli ilmi liekeissä. Joka puolella tuli rätisi ja paukahteli. Vasta silloin Allerian silmäkulmaan osui jotain.
"Mikä tämä on" Alleria tiuskaisi ja repäisi pergamenttirullan Faron käsistä. Ennen kuin Faro kerkesi reagoida mitenkään, Allerian silmät olivat kaventuneet viiruiksi ja hänen kasvonsa olivat kalvenneet. "Mitä sinä olet tehnyt!?" hän huudahti melkeimpä hysteerisenä ja katsahti Faro kuolettavan vakavasti. Faro ei saanut sanaa suustaan ja hän loi katseensa maahan häpeästä. Enempää sanomatta Alleria syöksyi liekkien sekaan. Hän ei kuitenkaan kerennyt temppelille asti kun taivasta halkoi valtavan voimakas ja kirkas valopylväs. Alleria haukkoi henkeään. Sen jälkeen kaikki pimeni.

Herättyään tainnoksestaan yhden asian Alleria tiesi varmasti. Voima oli poissa.


Malli: Luts Abadon
Koko: SD
Sukupuoli: Mies

Nimi: Faro (Demoni nimi Rage)
Ikä: N/A
Syntymäpäivä: 12.3

Luonne: Kömpelötunteinen ja toisinaan myös äkkipikainen. Faro ei aina ajattele ennen kuin toimii, mikä saa hänet sen jälkeen usein pohtimaan mikä meni vikaan.  Toimii tunteidensa varassa, mutta joskus jää liian kauaksi aikaa miettimään mitä pitäisi tehdä mikä saattaa aiheuttaa sen että tilaisuus on mennyt ohi.

Pitää: Alleriasta. Talvesta ja sen hiljaisesta lumisateesta. Tykkää treenailla taistelutaitojaan, mutta usein vain salaa. Hedelmät maistuvat enimmäkseen tälle herralle. Tomaattikeitto on myös Faron lempiruokia.
Ei pidä: Nolatuksi joutumisesta. Menneisyydestään kun joutui demonisten voimien valtaan.
Muuta: Teki sopimuksen paholaisen kätyrin kanssa ja muuttui itsekin demoniksi.

Taustatietoa:
Faron vanhemmat kuolivat demonien vallatessa kylän. Faro oli silloin vasta neljän vanha, eikä enää jostain syystä ole muistanut tapahtumaa jälkeenpäin. Nokinen ja likainen Faro eksyi Auringon kylään ja jäi kiinni varastamisesta. Kylän johtajat eivät katsoneet asiaa hyvällä, mutta Kuunvarjon kylästä saapunut vanhus otti Faron huomaansa ja vei hänet Kuunvarjon kylään.

Faro ei ollut kovinkaan avoin lapsi, ja hän vietti aikaansa yksin istuen joen penkalla piirtelemässä kepillä maahan. Hän tunsi itsensä hylkiöksi ja ihan liian erilaiseksi kuin muut. Eihänhän edes uskaltanut moikata muita kylän lapsia. Piirrellessään mietteissään hän havahtui takanaan kuuluvaan rapsahdukseen. Toivottavasti se ei vain ole karhu! Faro toivoi. Puskasta ilmestyi mustahiuksinen tyttö, joka hymyili.
"Terve!" tyttö moikkasi hymyillen. Faro jähmettyi niille sijoilleen. Tuon tytön hän oli joskus nähnyt kylässä leikkimässä muiden lasten kanssa. Miksei hän nyt ollut niiden kanssa leikkimässä, Faro mietti katkerana.
Tyttö asteli Faron viereen ja istuutui maahan pojan viereen.
"Minä olen Alleria, kuka sinä olet?" tyttö nimeltä Alleria sanoi ja katseli Faron piirustuksia maassa. Tämän huomatessaan Faron kasvoille ilmestyi kylmä hiki ja hän punastui. Mitä tuo oikein halusi? Hän varmaan pilkkaa minua. Faro alkoi ripeästi sutata piirustuksiaan.
"Etkö sinä osaa puhua?" Alleria sanoi ja katseli Faron toimia vieläkin hymyillen. "Oletko piirtänyt nuo itse? Hei, tuossahan on selvästikin joku tyyppi ja toinen ja niillä on pallo. Aikooko ne pelata potkupalloa?" Allerian puhetulva säikäytti Faron.
"Eikä! Ne pelaa polttopalloa!" Faro huudahti ja peitti samassa suunsa. Voihan kauhistus, nyt tuo tyttö pitäisi häntä ihan kajahtaneena. Mutta tyttö vain hymyili ja totesi: "Oho, olimpa minä hassu, niimpä ne tekee, niillähän on pallo käsissä eikä jaloissa". Faro punastui ja katseli pulppuavaa jokea.
"Tykkäätkö sinä polttopallosta?" Alleria kysyi iloisena. Faro nyökkäsi, mutta piti katseensa tiukasti joessa.
"Me voitaisiin leikkiä sitä, voisin kysyä kavereilta että onko niillä palloa. Mennäänkö?" Alleria hymyili Farolle.
"E-en minä tahdo.." Faro sanoi melkein täristen. Koko tilanne tuntui niin tukalalta. Entä jos Allerian kaverit nauraisivat hänelle? Entä jos hän olisi kauhean huono?
Allerian hymy vähän hyytyi, mutta nousi taas korviin asti "Ehkä joku toinen kerta sitten". Faro ei sanonut mitään. Alleria jäi vielä hetkeksi Faron kanssa istumaan ja juttelemaan. Aurinko alkoi laskea ja he lähtivät kohti kylää. Farosta tuntui vähän paremmalta.

Pitkän aikaa Faro ja Alleria tapasivat joella. Tänäänkin he jatkoivat jutustelua, Faro tosin hieman ujosti.
"Niin mikä se papitar juttu oikein on? Minkä takia sinä sellaiseksi haluat?" Faro kysyi ujosti. Lapset olivat rakentaneet läheiseen puuhun keinun jolla he vuorottelivat. Nyt oli Allerian vuoro keinua. Alleria hetken katseli mietteissään oksien läpi pilkottavaa taivasta ja vastasi
"Se on tosi suuri kunnia. Ja sitten jos minusta tulee Papitar, niin sitten saan puolustaa kylää ja auttaa ja kaikkea. Saan opiskella tosi tärkeitä juttuja ja sitten voin lähteä tutkimaan ehkä maailmaa ja auttamaan ihmisiä siellä. Minä toivon että minusta tulee Parantaja Papitar" Alleria tuumi ja potkaisi maasta vauhtia niin että hiekka pöllähti. Molemmat olivat hiljaa jonkin aikaa.
"Mutta.. miksi vain tytöistä voi tulla niitä papittaria? Eikö minusta voi?" Faro kysyi ujosti. Alleria katsoi Faro ja naurahti.
"Ainoastaan tytöistä voi tulla Papittaria. En oikein tiedä miksi. " Faro nolostui.
"Mutta sinusta voi tulla soturi vaikka suojelemaan minua. " Alleria sanoi ja Faron kasvoille nousi varovainen hymy. "Tai sitten voi olla vaikka lähetti. Ne vie tosi tärkeitä viestejä." Alleria jatkoi.
"Minusta soturi kuulostaa hyvältä" Faro sanoi iloisempana ajatuksesta.
"Sinusta kyllä tulisi tosi hyvä soturi joo " Alleria nyökytteli "Sinulla on jotain sellaista juttua mitä mummi sanoi sisuksi. Sellainen on kuulemma tosi hyvä soturin tae". Faro häkeltyi niin kovasti että hypähti ilosta pystyyn. Alleria hiljensi vauhtia keinussa. "Mennäänkö leikkimään kylään polttopalloa?" Faro oli niin innosta iloinen että unohti ujostua ja nyökkäsi tarmokkaasti. Alleria pysäytti keinun ja he lähtivät yhtämatkaa kohti kylää.

Aikaa kului ja Faro ystävystyi muidenkin lasten kanssa. Hän oli siitä iloissaan ja hymyili paljon. Ujous oli haihtunut kuin tuhka tuuleen. Näin jakui pitkään ja Faro pääsi muiden lasten kanssa opiskelemaan soturin taitoja. Yllättäen hän oppi taidot nopeasti ja imi tietoa itseensa kuin pesusieni. Faro toivoi että onni olisi voinut jatkua ikuisuuteen. Vaan niin ei käynyt. Faron treenatessaan puukeihäillä kavereidensa kanssa niittyaukiolla, Alleria juoksi posket punaisina ja täynnä intoa heidän luoksensa.
"Minut valittiin! Minut valittiin" hän huudahti iloisesti. Kenenkään ei tarvinnut miettiä että mihin, sillä tähän aikaan joka kolmas vuosi valittiin uusia Papittaria temppeliin. Porukka kerääntyi Allerian ympärille ja taputteli häntä selkään, Farokin iloitsi ystävänsä onnistumisesta. Sinä iltana olisi siis vuorossa isot juhlat ja Papittareksi kastamisen rituaali. Mikä voisi ollakkaan tätä upeampaa?

Aikaa kului ja Allerian aika kului Papittareksi kouluttautumisessa.  Ensin tämä ei haitannut Faroa, mutta hänestä alkoi tuntua ettei Allerian aika riittänyt muuhun. Eräänä päivänä tuhrautuneena hän lähti vaeltelemaan vuorille. Tarinat tenguista eikä hiisistä häntä pelottaneet. Hän oli nähnyt jo muutamana yönä unta että vuorilta löytyisi jotain joka saisi hänet hyvin iloiseksi. Hän siis pakkasi repun mukaansa ja lähti vaeltamaan. Matka ei kestänyt kuin puolitoista päivää kun hän saapui luolalle. Hän tunsi että luola vaikutti tutulta ja astuessaan sisään hän huomasi valoa tuikkivan toisesta päästä luolaa. Hän saapui kristallien peittämään osaan ja hymyili, tämäkö se onni unessa oli ollut? Luolan perältä kuului yskäys. Vasta silloin Faro huomasi kynttilöillä peitetyn kivireunuksen ja siellä tummanpuhuvan hahmon huppu päässä maassa. Faro otti harjoittelu keppinsä "Kuka siellä?" hän kysyi. Mustan puhuva hahmo käänsi päänsä Faroon päin. Hahmo laski huppunsa ja paljasti komean miehen kasvot jotka olivat täynnä kärsimystä.
"Oi matkalainen, minä en ole sinulle vaaraksi" mies sanoi ja yskäisi "minä olen tullut tieni päähän, joten minun tappamisella et voita mitään." Faro laittoi keppinsä selkäänsä ja lähestyi miestä. "Mikä sinulla on?"
"Tappava käärme puraisi minua, eikä hoitoa tähän ole" mies sanoi tuskaisesti. "Mutta palkitsen sinut ruhtinaallisesti voimillani, jos tuot minulle tuon pikarin. Se helpottaa tuskaani." Faro epäröi hetken.  Ilmeisesti hän oli tullut johonkin salaiseen temppeliin. Hän päätti auttaa miestä ja otti pikarin jalustalta ja ojensi miehelle.
"Kiitos" mies henkäisi. "Annahan kätesi, nyt annan voimani sinulle. Lisäksi kirjoitan sinulle todisteen ettet tappanut minua, vaan annoin voimani vapaaehtoisesti. Jos nimittäin kohtaat tuttujani niin he eivät tapa sinua. He tuntevat voimani nimittäin." Faro nyökkäsi pää pyörällä.

Faro palasi kylään voimistuneena ja innoissaan. Hän ei kuitenkaan päättänyt kertoa voimistaan kellekkään vielä ennen kuin hän itse pääsisi niitä kokeilemaan. Alleria tosin olisi ehkä poikkeus.
Hän lähti etsimään neitoa ja löysikin hänet läheiseltä kummulta. Faro kävi makoilemaan hänen viereensä ja esitti kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Alleria vain ei vaikuttanut kiinnostuneelta Faron seurasta ja Faro lähti tiehensä. Hän vaelsi hetken turhautuneena ympäriinsä kunnes näki savua

Malli: Soom [MD/Feb] Breccia - Moon Wish
Koko: SD
Sukupuoli: Nainen
Nimi: Aurora Borealis
Ikä: Ei tarkkaa tietoa
Syntymäpäivä: 11.10.

Luonne: Kujeileva, pitää flirttailusta tietyille miehille. Aurora osaa olla myös kylmä tuntemattomia kohtaan. Ei jaa oikeita tunteitaan kuin harvojen valittujen henkilöiden kanssa.

Pitää: Luonnosta, revontulista, paukkupakkasesta kuutamoyönä, eräästä miehestä.
Ei pidä: Alistettuna olemisesta, Aurora haluaa olla tilanteissa hallitseva osapuoli.

Taustatietoa: Aurora syntyi eräänä sateisena ja myrskyisenä lokakuun yönä Susi ja Sinikettu vanhemmille. Aurora kasvatettiin hyvien tapojen mukaisesti tottelevaiseksi nuoreksi naiseksi. Perinteiden mukaisesti Aurora alkoi jo pienestä pitäen harjoittelemaan Isoäitinsä opastuksella kettutaikuutta jossa hänestä tuli hyvinkin etevä. Isän puolelta taas opetettavaksi asiaksi tuli suvun Shamanistinen perinne. Aurora oppi ja teki parhaansa, vanhempien hyväksyntä oli hänelle hyvin tärkeää ja tuottaa suvullensa kunniaa. Kunnes koitti teini-ikä. Auroralle iski pahemmanlainen kapinallinen luonteen piirre eikä yllätyksenä myrskyjen jälkeen tullut kotoa karkauskaan.
Parikymmentä vuotta Aurora vietti varsin kevytkenkäistä elämää. Vampyyrien ja muiden olentojen kanssa hengailu Puolenveren baarissa oli varsin in juttu tälle nuorelle neidolle eivätkä yhdenyön suhteetkaan olleet harvinaisia. Kyllästyttyään kuitenkin silkkilakanoiden ja viinin mauttomaan kolhoon elämään Aurora otti hatkat tästä savuisesta kaupungista. Eräs yhdenyön suhde ei kuitenkaan jäänyt vain yhdenyön suhteeksi. Varsin hurmaava nuorukainen oli jättänyt pysyvän paikan Auroran sydämeen, eikä tämän mystisen nuorukaisen outo katoaminen jättänyt Auroraa vain seisoskelemaan tumput suorina. Hän lähti etsintäretkelle. Matka ei kerennyt edes kunnolla alkaa kun Aurora kuuli suru-uutisen. Hänen isoäitinsä oli jäänyt ketunrautaan ja suvun kesken pidettiin hautajaiset johon Aurorakin lähti piipahtamaan. Suitsukkeita sytyttäessään Aurora sai kuulla raivostuneilta vanhemmiltaan että Auroran poissaolon aikana (ja samaan aikaan kun isoäiti oli heittänyt lusikan nurkkaan) suvun kallisarvoinen Shamaani reliikki oli vajonnut erään saaren (ja susilauman) mukana meren syvyyksiin. Ilmeisesti syynä oli ollut isoäidin taian poistuminen kuoleman mukana. Moni susi ja kettu oli jo yrittänyt saada aarretta takaisin onnettomalla kohtalolla. Aurora päätti parantaa tapojaan ja hankkia suvun aarteen takaisin. Saisipa sillä varmasti vanhempiensa arvostuksenkin takaisin.

Monen sattuman jälkeen Aurora löysi itsensä eräästä satama kaupungista ja päättipä hän samalla kysellä mysteerisestä miehestä jotain, hänen kuulemma oli nähty näillä main liikuksivan. Valitettavasti mysteerisellä miehellä selvästikin jonkinmoisia vihamiehiä kaupungissa. Auroran kimppuun hyökkäsi muutama roistonroikale ja ruostuneiden Shamaani taitojen takia Auroran vesielementaali taika meni pannukakuiksi ja aiheutti massiivisen vedenpaisumuksen kaupungissa. Valitettavasti Aurora ei osannut uida, ja melkein hukkui ellei olisi aiheuttanut närkästystä eräässä henkilössä. Merten herra ei tästä tulvasta varsinaisesti ilahtunut. Eihän hänen mertansa noin vain kutsuttaisi merestä maalle jotenka hän nappasi Auroran kuulusteluihin. Selvitettyään ja sovittuaan sopimuksesta vesien herran kanssa Aurora pääsi hakemaan merten uumeniin hautautuneen voimakkaan Shamanistisen aarteen ja palasi kotikyläänsä täynnä uutta elämänhalua. Vanhemmat iloitsivat ja olivat ylpeitä lapsestaan ja järjestivät kartanossaan viikon kestävät juhlat. Aurora ei kuitenkaan jäänyt pitkäksi aikaa aloilleen vaan muutti pian pohjoisempiin metsiin ja teki oman pesäluolansa sinne.
Nykyään Aurora kiertelee pitkin pohjoisen maapallonpuolen metsiä. Aurora on osaksi perinteitä arvostava ja noudattava (mikä viittaa perheensä shamanistisuuteen ja sen jatkamiseen), toisaalta taas ne saavat hänet ikävystyneeksi, mutta ei kuitenkaan viitsi suututtaa esi-isä henkiään.

Malli: Dollmore suntan Momo
Koko: MSD
Sukupuoli: Nainen

Nimi: Rika Hale
Ikä: 15-16
Syntymäpäivä: 4.1

Luonne: Mietiskelijä, kipakka ja omatahtoinen. Rika haluaa mennä oman päänsä mukaan, mutta on myös avoin. Rika on aika tempperamenttinen tapaus kun sille päälle sattuu.

Pitää: Vaeltamisesta, siitä kun saa tehdä oman pään mukaan. Ahven on myös tytön mielestä hyvää paistettuna. Rakastaa ulkoilmaa ja herätä aikaisin linnunlaulun aikaan kun maa on vielä kasteinen.
Ei pidä: Loukatuksi tulemisesta. Vaikka Rika osaakin nauraa itsellensä, on nolaus yksi hänen inhokki tunteitaan.

Taustatietoa: Vaellellut ympäriinsä vanhempiensa ja kansansa tavoin. Metsäläinen, nuori druidi. Paljon yhteydessä luontoon ja sen eläimiin. Isä oli peurajumala joka ihmishahmoon muututtuaan rakastui nuoreen metsäläiseen, eli Rikan äitiin. Tästä syntyi vakaa suhde ja tuloksena oli Rika. Vanhempiensa rakastama ja viisas, joskin hieman näsäviisas nuori tyttö Rikasta kasvoi.

Nuorten metsäläisten tultua tiettyyn ikään, on heidän aika jättää kylänsä ja lähteä maailmalle tekemään jotain suurta, etsimään omaa polkuaan ja asemaansa maailmankaikkeudessa. Niin teki myös Rika, ja hyvästeltyään vanhempansa hän lähti matkaan rohkeasti. Matkallaan hän auttoi metsiä kasvamisessa voimillaan mitkä ovat metsäläisille olennaisia. Vuodet kuluivat, Rika kasvoi ja matka jatkui yhä pohjoisemmaksi. Matkallansa Rika tapasi jos jonkinlaista kulkijaa, eikä ollut ihmekkään että hän kuuli pian pohjoisessa hallitsevasta susilaumasta. Peuratytölle tämä oli jännittävä uutinen. Liittojen tekeminen oli tärkeää tulevaisuuden varalle, ja sudet olivat tiedettävästi erittäin luotettavaa ja lojaalia väkeä. Tosin, samalla Rikaa pelotti. Sudet saattoivat myös käyttäytyä joskus arvaamattomasti, eikä hän halunnut joutua peurapaistiksi. Hän päätti aloittaa tarkkailun ja kartoittaa mahdollisuuksiaan.

Saavuttuaan pohjoiseen, Rika huomasi jonkin vaivaavan ympäristöä. Metsä oli pelokas, tuuli kuiskaili hiljaa puiden latvoissa eikä mistään elävästä ollut jälkeäkään. Metsässä tuntui hetken karmivalta, mutta painostava tunne katosi parin päivän kuluessa. Viikkojen kuluttua pienet otukset alkoivat taas kulkea metsissä. Talvi oli tuloillaan ja puut näyttivät pakenevan etelään. Myös pienet olennot kulkivat Rikaa vastaan. Ne kertoivat että metsää asutti eräs sinisusikettudemoni, mitä ilmeisemmin siis oli suden ja siniketun risteytys. Mitä pohjoisemmaksi hän vaelsi, sitä pelokkaampia olentoja alkoi tulla vastaan. Monikaan ei halunnut jäädä pohjoiseen hyisen kylmäksi talveksi tai juttelemaan paikalleen pitkäksi aikaa. Kutsuttuaan erään hassunkurisen olennon (joka oli ilmeisesti jonkinsortin nyytiäinen) kanssaan leiritulen ääreen, Rika sai kuulla ettei susilauma ollut enää samoissa metsissä kuin hän. Nyytiäinen kertoi, että metsissä oli vaeltanut jotain todella pelottavaa ja synkkää lähipäivinä, eikä se ollut kuuleman mukaan se paljon puhuttu susikettudemoni. Kukaan ei tiennyt mikä tuo pelottava oli, sillä kukaan ei ollut tainnut uskaltaa käydä katsomassa. Jossain kuului kaukainen pöllön huuto. Nyytiäinen pakkasi nopeasti kimpsunsa ja kampsunsa ja kiitti mehusta ja lähti tiehensä pelästyneenä salakavalasti saapunutta yötä. Rika uskoi mahdollisuutensa tulleen, hän menisi puhumaan yksittäiselle susikettudemonille liittoutumisesta. Yksi susi ei ollut yhtä pelottava asia kuin kokonainen lauma. Ennen sinisusiketun löytämistä kuitenkin tapahtui jotain outoa. Hänen voimansa katosivat. 

Malli: Soom [MD] Obsidius - Vala of Warfare
Koko: SD
Sukupuoli: Mies

Nimi: Varian
Ikä: - 
Syntymäpäivä: 27.11

Luonne: Pistävä, kylmä, oman edun tavoittelija. Ei juurikaan välitä kestään muusta kuin itsestään

Pitää: Lukemisesta, siitä että on vallankahvassa.
Ei pidä: Hyvyydestä, kiltteydestä, Papitar Alleriasta.

Taustatietoa: Alamaailman vaikuttava Demoni, joka pelaa vain omaksi hyödykseen. Kiinnostunut Suuresta voimasta joka on seuraavana tavoitteena. Haluaa alistaa alemmat rodut tottelemaan kiltisti käskyjään ja tuhota mahdolliset uhat ja kapinoitsijat, kuten Kuun temppelin viimeiset papittaret. Varian mielellään tekee oman päänsä mukaan, eikä siksi juurikaan enää harrasta alamaailmassa käyntiä. Varianin omat päämäärät ovat tärkeämpiä kuin mikään muu tälle miehelle, eikä siksi kaihda keinoja tavoittaakseen ne.  

Malli: Soom [MD/JAN] Taco - Sweet Snow
Koko: Petite
Sukupuoli: Sukupuoleton atm

Nimi: Eclipse Snowfall
Ikä: -
Syntymäpäivä: 9.7

Luonne: Hyväntahtoinen leikkisä mutta kuuliainen pikkuinen
Pitää: Karamelleista, leluista, siitä että saa tuottaa kunniaa perheelleen ja että äiti ja Aurora pitävät hänestä
Ei pidä: Möröistä, ukkosmyrskyistä

Taustatietoa: Pieni lohikäärme jonka vanhemmat lähettivät hänet Auroralle opiskelemaan  kunnes on kasvanut tarpeeksi. Lohikäärmeiden valtakunnassa on epäsopua, joten oli turvallisempaa neuvotella Auroran vanhempien kanssa Eclipsestä Auroralle minioni. Lohikäärmeet valitsevat sukupuolensa lajista riippuen jo kehittyessään munassa tai sitten myöhemmällä iällä. Eclipse ei ole vielä päättänyt kumpaa sukupuolta haluaisi olla, vaan tarkkailee maailmaa, kunnes on valmis päättämään.

Malli: Soom
[MD/Nov] Clozel - Vala of Agony
Koko: SD
Sukupuoli: Nainen

Nimi: Elizebeth Valaria
Ikä: - (ei tietoa)
Syntymäpäivä: 31.10

Luonne: Tulinen rinsessa. Puhuu huonosti paikallista kieltä ja vielä huonommin kun tulistuu/vihastuu tai innostuu.

Pitää: Laulusta, harmoniasta, shoppailusta, (Varianista), tanssimisesta, miekkailusta
Ei pidä: Varianista, nyrkin ja hellan väliin joutumisesta :'D. Sotkusta, siveettömyydestä

Taustatietoa: Kaukaisen valtakunnan toiseksi nuorin prinsessa. Eli neljän muun siskonsa vanhempiensa kanssa ennen kuin hänet naitettiin hurmaavalle, kohteliaalle ja etenkin varakkaalle kaukaisenmaan muukalaiselle, Varianille. Naimakaupassa Elizen vanhemmat antoivat Elizebethille ja Varianille hallittavakseen eteläiset keijumetsät. Kaikki sujui oikein hyvin ja elämä oli kaunista ja ihanaa ja hurmoksessa. Elizebethin vanhemmat tulivat oikein hyvin toimeen Varianin kanssa, tämä oli ihanin vävy selvästikin kaikista. Elize ja Varian lähtivät häämatkalle ja muuttivat Varianin linnaan asumaan "elämäänsä onnellisina loppuun asti".

Tai niinhän sitä luulisi. Kun muodollisuudet oli hoidettu, Varian paljasti oikean minänsä ja vähät välitti prinsessasta. Prinsessa huomasi Varianin muutoksen ja järkyttyi. Varian oli mennyt naimisiin prinsessan kanssa vain saadakseen hallintaansa eteläiset keijumetsät ja niiden ehtymättömän magian varaston. Elize halusi heti purkaa avioliiton ja paeta, mutta Varian kiristi häntä aikomalla tuhota keijumetsän viimeiseen taikaolentoon mikäli Elize edes ajattelisi asiaa. Elize tajusi olevansa vankina. Hänelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin esittää onnellista vaimoa Varianin rinnalla muiden silmissä.




Malli: Soom
[MD/JUL] Migma - Rauco of Sin
Koko: SD
Sukupuoli: Nainen

Nimi: Isara Korpinkutri Syntymäpäivä: 16.5
Ikä: -

Luonne: Iloinen hulivili noita, joka tykkää tuottaa hymyjä naamalle ja näyttää asioiden positiivisemmatkin puolet.

Pitää: Laulamisesta, Aurorasta, Elizestä ja siivoamisesta. Loitsiminen ja taikajuomien tekeminen on myös hauskaa puuhaa. Herkkuihin kuuluu suklaamokkapalat
Ei pidä: Roturasismista, siitä että taikajuomat menevät päin prinkkalaa.

Taustatietoa: Isara on elämäniloinen noita. Hän ei lannistunut nuorempana, vaikka häntä pilkattiin taustansa takia. Isaran äiti on noita ja isä vampyyri, eikä noiden suhdetta katsottu hyvällä, eikä hänen isänsä suku hyväksynyt enää poikaansa, Isaran isä joutui siis yhteisön ulkopuolelle. Hän kuitenkin näki maailmaa toisenlailla ja viihtyi noitavaimonsa kanssa pienellä paikkakunnalla. Kunnes alkoivat noitavainot. Isaran vanhemmat pakenivat Isaran kanssa etsien turvallista paikkaa kasvattaa pieni tyttärensä. Sellainen löytyi pienestä kaupungista, jossa taikuus sai elää rauhassa.

Isara kasvoi ja tutustui eräällä baari reissulla kapinallisen näköiseen sinisusikettudemoniin ja siitä alkoi syvä ystävyys. Sinisusikettu oli Aurora, joka kaipasi lämpöä ja ymmärrystä ja Isara taas huolehdittavaa. Molempien teini elämä oli aallokkoa, mutta he selvisivät siitä toisiinsa tukeutuen. Kun Isaraa kiusattiin vanhempiensa vuoksi, Aurora sai näyttää kyntensä ja potkia kiusaajille vähän älliä. Pian pienessä kaupungissa kuitenkin ihmiset hyväksyivät toisensa alkujen kinojen jälkeen. Kaikki kuitenkin olivat samassa veneessä.

Noitavainot olivat lähes ohi, kun Isara täytti 19. Hän oli innokas noita oppilas vaikkei hänen tuotoksensa olleetkaan täydellisiä. Milloin mitäkin taikajuomista posahti ja milloin mihinkin oli lisätty liikaa ukonhattua. Kaikki kuitenkin oli hyvin kunnes Isara muutti pieneen kylään jossa hänen vanhempansa olivat joskus asuneet. Hän ei tiennyt vielä olevansa vainottu, kunnes hänet otettiin kiinni ja syytettiin noidaksi, mitä Isara tietenkin oli. Hän oli muistanut mummonsa taikajuoman rovion varalta, eikä hänellä siis ollut hätää kun hänet kiinnitettiin paaluun ja ympärille sytytettiin tuli. Hän lausui loitsun ja pullo aukeni ja hän sai sen huulilleen. Tuli ei polttanut kun se tuli lähemmäksi ja Isara oli huojentunut. Hän ei kuitenkaan saanut tehtyä lientä oikein, eikä se suojannut savulta ja hän menetti tajuntansa.

Viimein kun hän heräsi kukkakedolla, hän ei tiennyt miten hän oli joutunut sinne. Hänellä ei ollut mitään muistikuvaa enää tuosta päivästä, tai siitä kauanko aikaa oli kulunut. Mutta hän huomasi että hän oli lisännyt selvästikkin liikaa orvokkia liemeensä; hänen ihonsa oli muuttunut liilaksi. Hän ei tiennyt missä oli, mutta selvästi aikaa oli kulunut enemmän kuin muutama päivä. Hän ei kuitenkaan jäänyt murehtimaan sitä, vaan päätti, että tämä oli merkki uudesta elämästä ja siitä olisi paras ottaa kaikki irti.

Malli: Soom [MD/JUNE] Necy - The Fox and the Grapes
Koko: Petite
Sukupuoli: tyttö

Nimi: Celeste
Ikä: -
Syntymäpäivä: 20.8

Luonne: Hieman hemmoteltu tuittupää

Pitää: Äidistä (= Aurora), nameista, lahjoista ja siitä että saa päättää mitä leikitään
Ei pidä: Pimeästä, eksymisestä, yksinäisyydestä

Taustatietoa: Pieni kettutyttö saapui tulevaisuudesta menneisyyteen turvaan.





 

Malli: Lilid - Mountain Elves
Koko: Petite
Sukupuoli: tyttö

Nimi: Linnea

Ikä: -
Syntymäpäivä: 24.9

Luonne: Pieni poloinen reppana. Herkkä 


Pitää: Iskistä (=Varianista), Elizestä, Isarasta ja metsistä. Makeisista ja päivänkakkaroista
Ei pidä: Yksin olemisesta, ukkosesta tai kovista yhtäkkisistä äänistä

Taustatietoa: Pikkuinen pieni uni jänö muovattiin Varianin kulissilapseksi. Appi ja anoppi haluisivat lapsenlapsia, mutta Variania eivät rääkyvät vauvat kiinnostaneet joten hän pyysi unien kaitsijaa muovaamaan hänelle pienen sielun. Jokin joka osaisi kulkea omilla jaloillaan, muttei herättäisi ikänsä puolesta kysymyksiä. Variania ei kiinnostaisi lastenhoito, mutta unien kaitsijan mukaan unesta muovatun sielun pitää kehittyä unen näkijän lähellä ja kasvatuksessa, että sielu vahvistuisi ja pikkuinen selviytyisi.



Malli: Musedoll Erato

Koko: SD
Sukupuoli: tyttö

Nimi: Haruka

Ikä: -
Syntymäpäivä: 26.7

Luonne: -


Pitää: -
Ei pidä: -

Taustatietoa: Ei sisnänsä tarinahahmo.


















2 kommenttia: