sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Until Dawn


Kerron tässä pelistä, jota mieheke ja minä pelailimme tässä jonkin aikaa sitten. Tämä on hyvin lyhykäinen ja suht spoilerivapaa pohdinta, joka käsittelee peliä ympäripyöreästi.


Pelissä kahdeksan nuorta palaavat takaisin samalle vuoristomökille, jossa tapahtui vuosi sitten onnettomuus joka johti kahden sisaruksen menehtymiseen. Pian mökillä ja sen ympäristössä alkaakin tapahtua kummia juttuja ja kohta koko yö kääntyykin pahemmanluokan painajaiseksi. Pelissä pelataan tunneittain illasta aamunkoittoon. Pelissä ohjaillaan vuorotellen eri hahmoja pelin kappaleiden mukaan. Se mikä pelistä tekee mielenkiintoisen, on valintojen mahdollisuus. Pelissä on "perhosvaikutus" joka tarkoittaa sitä, että omat valintasi vaikuttavat lopputulokseen. Niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Joskus valinnat myös pitää tehdä nopeasti, joten hyvät refleksit ovat aina plussaa (nimimerkillä, anteeksi Matt, emme olleet tarpeeksi nopeita). Pelissä löytää myös toteemeita, joista saa kurkkausen siihen mitä mahdollisesti on tulossa, niin hyvässä kuin pahassa. Kuitenkin se, että tapahtuuko toteemin ennustus on pelaajasta itsestään kiinni.


 Kun aloin pelaamaan tätä peliä, en yhtään tiennyt mitä odottaa. En ollut lukenut arvosteluja, enkä katsellut trailereita etukäteen. En tiennyt, montako näistä nuorista jäisi henkiin ja mikä juonenkaari pelissä olisi.

Keskusteluvalintoja
Pelatessa peliä tuntui, kuin olisi seurannut elokuvaa, sillä hahmojen liikkeet ja ympäristö oli toteutettu hyvin ja uskottavasti peliin. Tunnelma pelissä on suurimmaksi osaksi aika jännityksellä latautunut. Pelissä oli monin kohdin perinteisiä pelotteluja, mutta myös valitettavan paljon jumpscareja. Tuntui muutenkin, ettei peliä ollut tarkoitettu pelattavaksi useita tunteja peräkkäin, sillä kappaleiden välissä tuli joka kerta "mitä viimeksi tapahtui". Lisäksi usean pelitunnin jälkeen alkoivat liian monet jumpscaret hieman puuduttaa, kun osasi jo hieman odottaa mitä on tulossa. Pelissä on myös kohtia, jotka keräävät tietoa siitä, mitkä asiat pelottavat juuri sinua annetuista vaihtoehdoista eniten ja peli räätälöityy sen mukaan.

Jessica ihmettelee että näkikö jotain
Pelattuamme pelin loppuun, selvisi netistä kaivamalla, että kaikki hahmot voi pelastaa, mutta kaikki hahmot voivat yhtälailla kuollakin. Ensimmäisellä pelikerralla, mitään kohtia ei voi pelata uusiksi, joten jos kämmäät ja joku kuolee sen takia, on se hahmo sitten sillä kerralla sitten mennyttä kalua. Me onnistuimme pelastamaan kolme hahmoa kahdeksasta ensimmäisellä kerralla, Miken, Samin ja Jessican. Kun pelin on pelannut läpi, voi sen jälkeen pelata kaikki kappaleet haluamassaan järjestyksessä läpi. Eli jos kämmäsit jonkun hahmon kanssa, voi kokeilla jos onnistuisi pelastamaan sen uudella pelikerralla.

Pelin hahmot on mallinnettu oikeista ihmisistä
 Pelissä on aika paljon keskusteluja, joissa lähes kaikissa voi vaikuttaa. Tämä vaikuttaa hahmojen välisiin suhteisiin, ja minulla ainakin itselläni siihen, että kuinka paljon hahmosta pidän ja kuinka kovasti haluan että hahmo pysyy hengissä. Varsinkin alussa tuntui, että keskusteluja oli vähän liiankin paljon ja tekemistä vähemmän, mutta peli tasapainottelee tekemisen ja puhumisen välillä loppujen lopuksi hyvin.

Hahmosuhteita ja tietoja hahmon luonteenpiirteitä. Mittarit voivat vaihdella valintojen mukaan
Tällä pelillä on läpipeluu arvoa, sillä hahmojen pelastamisen lisäksi voi keräillä puuttuvia esineitä, mitä saattoi huomaamattaan skipata ensimmäisen pelikerran aikana. Huomasin muuten katsoessani muiden pelaamista netistä, niin osa kohtauksista on erilaisia ja toisia ei itselläni edes ollut. Tilanne oli myös päinvastainen, pari kohtausta mitä itsellä oli, ei ollut välttämättä toisilla pelaajilla. Mielenkiintoista.


Pelissä siis kohtaukset vaihtelevat valintojen mukaan ja niitä on paljon, mitä yhdellä pelikerralla ei voi nähdä. Ensimmäisen pelikerran voi siis pelata vaikka ihan omien vaistojen varassa, että mikä valinta tuntuisi mihinkin kohtaan parhaalta ja toisella kerralla vaikka päinvastaisesti. Osasta kohtauksista tosin huomaa, että ne ovat niin sanotusti "canon", sillä joissain jälkimmäisissä kohtauksissa saattaa jäädä jokin kohta kokonaan huomioimatta. Meillä esimerkiksi Ashley ja Sam lähtivät yhdessä liikkeelle lopussa päin peliä ja kun tiet eroavat, ei Sam huomioi ollenkaan Ashleyn puuttumista. Canon kohtaus pelille siis olikin se, ettei Ashley lähde Samin kanssa.

Ylipäätään peli on minusta ehdottomasti kokemuksen arvoinen, vaikkei mikään täysin ihmeellinen ja uniikki olekaan.

4 kommenttia:

  1. Oon ite tosi innostunut kaikenlaisesta perhosvaikutukseen liittyvästä ja en tietenkään malttanut odottaa, että pääsisi itse tätä peliä pelaamaan vaan spoilasin heti parina ekana päivänä kokonaan itselleni mitä pelissä tapahtuu katsomalla gameplay-videoita ^^; Odotan kyllä innolla että pääsisi itsekin pelailemaan tuota, peli vaikuttaa aivan mahtavalta! Ja juurikin toi, että kaikella mitä teet voi olla ratkaiseva merkitys tuleviin tapahtumiin~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo itelläkin ollut toisinaan paha tapa spoilata itseään :D. Syöhän se toki kokemusta, mutta toisaalta, ainakin tietää sitten kannattaako hankkia. Perhosvaikutus on jännä juttu!

      Poista
  2. Hmm, tosi kiinnostavan kuuloinen peli, tulee vähän Cabin in the Woods -leffa mieleen tosta kuvauksesta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika perus juoneltahan tuo alkuasetelma varsinkin vaikuttaa :D. Aika moni kauhuleffa varsinkin on tyyliä "teinijoukko lähtee jonnekin metsämökille/rantamökille" ja alkaa tapahtumaan kauheita. Niistä tosin en hirveästi ole välittänyt, kun vastaavat teinikauhut tuppaavat olemaan "kauhistuttavia" vain gorella tavalla, enkä oikein goren ystävä ole (efektinä toimii, mutta jatkuva mässäily on puuduttavaa ja ällöä xD).

      Poista