maanantai 3. elokuuta 2015

Pelit, tuo harrastukseni

Blogistani on käynyt selväksi varmasti useasti että harrastuksiini kuuluu videopelit. Kiinnyn joihinkin pelisarjoihin ja olenkin niitä pelannut jo monia vuosia. Esimerkkeinä World of Warcraft ja Dead or alive sarja. Monia pelejä tietenkin uudistetaan aina vuosien mittaan, jotta pelit pysyisivät ajantasalla. Osa näistä muutoksista on kivoja ja todella hyviä ja tarpeeseen tulevia. Osasta taas joutuu miettimään että, ei herranjumala MIKSI?!

So fab
 World of warcraftin yksi isoimpia muutoksia tässä lähiaikoina oli ollut uudistetut hahmomallit. Blizzardin lupaukset vanhojen mallien uppaaminen uusiksi mutta säilyttäen vanhojen modelien ilmeen kuulosti tosi hyvältä. Modelit saatiin, jättimäinen palauteaalto heitettiin Blizzardin foorumeille (niin hyvässä kuin pahassa) ja nyt sitten vain odotellaan, että Blizzard tekisi muutoksia niihin uusiin modeleihin, jotka eivät ole yhtä hyvin ja laadukkaasti tehty kuin toiset. Olen tosi paljon katsellut eri ihmisten tekemiä muokkauksia ja osa on oikeasti tosi hyvän näköisiä. Tein taas itsekin pari erilaista muokkauskokeilua, vaikka eihän 2D:tä voi 3D:hen verratakkaan. Uhrikseni taas päätyivät mainini ja tällä kertaa myös se belffinaama, jota eniten käytän. Devaristani löytyy tarkemmat kuvaukset siitä mitä tein.

Biföööörrrr - äääfteerr
bifööör - ääfterr
Wow kuuluu melkein päivittäisiin rutiineihin (ja on kuulunut aika monenmoista vuotta jo) ja isommasti sitten raidataankin kolme kertaa viikossa. Normi onkin jo putsattu ja hc proge menossa 9/13. Jos Blizzardia on uskominen, joudumme/saamme nauttia tästä instancesta viimeisenä Wodin instana vielä kauan. Huhujen mukaan tämä olisi viimeinen raidi instance ennen uutta lisäriä. Toisaalta ikävää, mutta toisaalta ainakin jää aikaa tulevalle Mythic progelle. Sinänsä sitten taas vähän ikävää, että mythic kamoista ei saadakkaan nauttia ihan kunnolla, jos lisäri jo sitten kolkuttelee ovelle.

Melkein onnistui FC:ttämään toisenkin EX biisini. FFFF.. that one bad derpinks
 Love Live eventtiäkin jaksoin pelata ja rämpyttää itseni ensimmäistä kertaa tier ykköseen. Vihdoin ja viimein myös uudet voucherit/ticketit julkaistiin enkku puolella ja onnistuin nappaamaan ihka ensimmäisen UR korttini! Hahmo oli Rin, joka on ihan jees hahmo mielestäni, mutta valitettavasti kortti oli tyypiltään cool. Muuten ei haittaisi, mutta koko cool tiimini on alusta lähtien ollut vahvimpiani ja olen tässä nyt  sitten viisi kertaa peräkkäin nostanu cool kortteja, vaikka smile tiimiini menisi vielä SR korttejakin. Mikä onkaan tämä RNG? Tänään myös on muuten Honokan syntymäpäivä, että viisi love gemiä jaossa! Seuraavaksi on Nico event, jossa aion tähdätä tier kakkoseen tällä kertaa. T1 oli ihan kiva, mutta kun tietää kyseessä olevan Nico, voi vain jo odottaa verilöylyä. Suurin haaste tier ykköstä pelatessa oli se, että se oli token eventti. Ensin siis piti kerätä kukkia, jotta sai pelattua eventti biisiä. Kun x4 biisit tulivat (eli event biisiin menee neljä kertaa enemmän kukkia kuin normaalisti ja siitä saa neljä kertaa enemmän event pisteitä) tipahdin roimasti alaspäin ränkeissä. Viimeisenä eventin iltana ja aamuna pelasin varmaan jotain neljä viisi tuntia yhteensä peliä, että varmasti pysyisin t1:ssä. Sain myös fullcombotettua ensimmäisen EX biisini, jei! Koska LP:itä minulla riittää yli kahdeksan tunnin yöuniin, ei herääminenkään ollut niin vaikeaa kuin yleensä. Haaveilen siitä kun LP:itä on joku 124 :D.

Rin on kiva, mutta kun sen ääni..
League of legendsiäkin olen taas innostunut pelaamaan ARAM pelimuodon takia. Siinä hahmot valikoituvat randomisti pelaajan omista hahmoista ja free rotationeissa olevista hahmoista. Jostain syystä peli on kovasti halunnut tyrkyttää minut pelaamaan Annieta ja Oriannaa. Kummastakaan en erityisemmin nauti (no, on se Annie ihan kiva), mutta toisaalta hauska joutua pelaamaan hahmoja mitä ei yleensä pelaa. Lisäksi minulle on arpoutunut paljon hahmoja joilla en ole ennen ikinä pelannutkaan. Hyvä, koska silloin mennään yli mukavuuskynnyksen ja pitää oppia jotain uutta. Ylipäätään haluan kehittyä peleissä jos vain mahdollista. Mikään ei ole yhtä turhauttavaa kuin kokea, että on huono eikä keksiä siitä, että miten tulla paremmaksi. Joka kerta kun jonkinmoista edistystä tapahtuu, tulee pieni voiton tunne joka tuntuu tosi hyvältä, kun näkee, että on oikeasti kehittynyt.

Teraan tuli myös style shop ja kokeilin vaan jotain päälle
Teran pelaaminen on lähiaikoina vähän jäänyt sen jälkeen kun hommasin hahmolleni gearia. Seuraava etappi olisi käydä koluamassa noita muita instoja, mutta jotenkin uuvuttaa jo ajatus, että pitäisi jokaiseen instanceen katsoa taktiikkavideot ja keskittyä ihan kybällä (koska ensimmäistä kertaa paikassa). Muuten varmaan olisin jo noissa pyörinytkin, mutta Teran virhe, kuolemis ja ressi systeemi on ihan perseestä ja aika anteeksi antamaton näin omasta mielestä. Parhaimmillaanhan näissä instoissa on mekaaniikoita jotka oneshottaavat. Ja nyt puhutaan tosiaankin party instoista, ei raidi instoista. Jos kuolet instancessa eikä sinulla ole ressiscrollia, joudut toivomaan, että joku muu ressaa sinut. Jos käy tosi pahasti, että vaikka koko ryhmä kuolee, eikä kenelläkään ole scrollia, joudutte kaikki porttaamaan takaisin kaupunkiin ja juosta sieltä takaisin installe. Puhumattakaan ressiscrollin cooldownista. Jos olet ressannut itsesi Goddess scrollilla (en muista tämän käärön oikeaa nimeä), seuraavan goddess scrollin käyttö on mahdollista vasta puolen tunnin kuluttua. Jos ressaat jonkun ressiscrollilla, se menee cooldownille etkä voi ressata sillä ketään vähään aikaan. Parhaintahan tässä on, että jos jostain hölmöstä syystä satut vaikka vahingossa liikahtamaan kesken castin, scrolli menee CD:lle. Jos ressaat vahingossa liian kaukana ressattavasta (toisin sanottuna, jos derppaat eikä ressi rinkula osu kohdalle), menee scrolli CD:lle, vaikket ole saanut edes ketään nostettua. Itselleni ainakin herää paikka paikoin mieleen ajatus, ettei tämä peli ole hirveän aloittelijaystävällinen. Ja se, että tiedossa olisi todella paljon grindaamista, ei herätä kiinnostusta. Seuraan mitä päivityksiä tulee peliin ja pohdin mahdollisia acheja ja alttien levuttamista.

Sorsani "Miks pitää olla niin hankalaa" -ilme
Olen suhteellisen nirso pelimakuni suhteen ja suhtaudun varauksella hypetettyihin peleihin ja sarjoihin. Vaikken seuraakkaan peliuutisia kovin aktiivisesti (sen jälkeen kun ei enää tilattu pelit-lehteä), vilkuilen E3 listoja ja seurailen ympäriltä mistä puhutaan. Valikoin pelini hyllyyn hyvin tarkasti. Tätä nykyään se tarkoittaa sitä, että luen jonkin verran pelistä (ilman spoilereita), katselen trailerin ja luen muiden kommentteja pelattavuudesta ja tunnelmista. Jos peli vielä kiinnostaa, saatan käydä hakemassa sen hyllyyni. Hyvä taustatutkimus yleensä takaa sen, ettei tule niin paljoa huteja. Huonot pelithän voi käydä palauttamassa vaikka Gamestoppiin, mutta kyllä se aina vähän kismittää, että mitähän kakkaa sitä tulikaan taas ostettua :D. Mm, Kameo, never again (toisaalta, sen ostinkin silloin tosi nuorena joskus vain kansikuvan perusteella. Sen jälkeen opin, etten osta mitään kansien perusteella).
Sataa ja sataa. Hyvä syy pelata pelejä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti