Haluaisitsä keskustella cosplaysta?

Cosplaysta riittää paljon puhuttavaa. Moni sivustakatsoja voisi kuvitella, että homma on yksinkertainen, puku päälle tapahtumaan ja sillä hyvä. Kuitenkin tämän harrastuksen yksinkertaisen pinnan alla on paljon asioita jotka puhuttavat. Ne eivät näy yleensä ulospäin niille ihmisille, jotka tätä eivät harrasta.

Aika ajoin pinnalle pulpsahtavat kuumat aiheet. Puhuttavaa on löytynyt ostopuvuista, cosplayrasismista, ulkonäköpaineista, erinäisistä cosplayhin liittyvistä ohjelmista, cosplayn kirjoittamattomista säännöistä, kuin kulttuurellisista tavoistakin harrastukseen liittyen. Keskustelut ja kannanotot ovat mielestäni mielenkiintoinen lisä tässä harrastuksessa. Vahvoja mielipiteitä riittää, mutta joskus ihmiset eivät osaa katsella laatikon ulkopuolelta jotka toisinaan johtaa riitoihinkin asti.

Eriäviä mielipiteitä saa ja tuleekin olla, mutta se ei haittaa mitään vaikka kesken keskustelun toisen mielipide voisi muuttaa myös omaa mielipidettä. Tuntuu, että moni ihminen on jäänyt liian ylpeänä tai nokkavana omaan mielipiteeseensä kiinni, eikä toisen fiksu perustelu ja selkeät pointit voi kääntää missään nimessä päätä, koska silloin voisi, herran jestas sentään, todeta, että hei, totta, oma mielipiteeni oli liian jyrkkä, enkä tullut ajatelleeksi edes tuota kantaa. Pidän keskustelujen seuraamisesta, mutta liian usein ihmiset, jotka eivät viitsi millään antaa ylpeydelleen periksi ja jäävät jankkaamaan samaa asiaa huomioimatta toisen kommenttia asiaan suorastaan ärsyttää. Se, että ainoa oikea mielipide on oma, eikä mikään muu ole herättää kysymyksen, että miksi pitää osallistua keskusteluun, jos ei voi edes hetkeksi siirtää syrjään sitä omaa näkökulmaa ja miettiä myös toiselta kannalta.

Miksi sitten nyt kirjoitin tästä? En ole oikeastaan ikinä ottanut blogissani kantaa mihinkään kuumiin aiheisiin. Pohdin niitä lähinnä ehkä itse, eikä minulla juurikaan ole ollut sanottavaa, jota ei olisi jo jossain sanottu. Voin kyllä suoraan sanoa, että esimerkiksi cosplayrasismi on minusta yksi typerimpiä aiheita mistä cosplayharrastajat ovat puhuneet. Tuntuu, että rasismikortti pitää nykyään vetää aiheeseen kuin aiheeseen, ihan vain draaman takia. Suomessa tämä aihe ei ole niin esillä, enkä kyllä ihmettelekkään, että miksi, mutta muualla maailmassa tämä tuntuu olevan väittelyn ja vihan aihe. Milloin ihmiset keksivät, etteivät muut kuin aasialaiset voi cosplayata animeahahmoja tai milloin joku vetää herneen nenään siitä, että joku maitonaama värjää ihonsa cosplayssa tummemmaksi, jotta voisi olla enemmän hahmouskollinen. Suoraan sanottuna, mitä väliä. Kyllä minä aion värjätä ihoni tummemmaksi jos hahmoni iho on tummempi. Aion värjätä sen siniseksi jos hahmoni on sininen jne. En käsitä, miksi siitäkin pitäisi vetää paprika nenään. "Nokun ne tummaihoset ei voi värjätä ihoaan vaaleammaksi" Höpön pöpön. Voipas ihan yhtälailla. Oletteko nähneet sitä videota, missä tummempi ihoinen perhe meikataan vaaleammaksi ihan vain mielenkiinnosta, että miltä he näyttäisivät vaaleaihoisina. En minäkään siitä vetänyt norsua nenääni, koska jos joku haluaa värjätä ihonsa, niin siinähän värjää. Ei se minua mitenkään koske. Jos joku haluaa valaista minua, että miksi ihmiset vetävät sinivalaan nenäänsä tälläisestä jutusta, niin kertokaa. Minua kiinnostaa tietää, mikä kaikista meistä muka tekee eri arvoisia ihon värin mukaan. No nyt kyllä meni vähän muuksi puheeksi. Joka tapauksessa, en siis vain ymmärrä sitä eroa, että mitä pahaa on värjätä ihonsa tummaksi jos kerta sininen, violetti tai oranssikin on ok. Eihän se ole kuin cosplay, ei mikään mielenosoitus.

Oho, otinkin kantaa aiheeseen. Joka tapauksessa, vanha aihe. Move on. Yksi syy siihen etten ota kantaa asioihin, saattaa olla juurikin se, että minulla on joistakin asioista aika vahvoja mielipiteitä. Kuitenkin, mielipiteeni saattavat muuttua matkan varrella, mikäli joku esittää kannan joka ei ole edes tullut mieleeni. En kuitenkaan jaksaisi editoida koko postausta :).


******


Minun ei pitänyt edes koko aiheesta kirjoittaa, vaan ihan muusta, mitä olen saanut aikaiseksi.

Maki Love Live! School idol project -cosplay on edennyt jonkin verran. Ihan hyvään tahtiin, mutta voisihan se nopeamminkin valmistua. Kävimme Helsingissä ostelemassa kankaita ynnä muuta. Sain kahteen cossiini lähes kaikki kankaat. Vain Tinan mekkokangas jäi ostamatta, mutta sekin on nyt hoidossa ja tilattu.

Milky.. mikähän se oli omena? Hyvää oli

Sain viimein etsinnän ja Kisun termistön avulla löydettyä itselleni ebaysta myös hatun Maki cosplayhin joka tarvitsee vain koristukset. Pitäisi varmasti oikeasti alkaa opettelemaan erinäisten vaatekappaleiden nimiä, että tutoriaalien ja muidenkin etsiminen olisi helpompaa. Täytyy etsiä jostain sivu tai jokin missä on kuvien kera vaatekappaleita ja niiden nimityksiä. Joka tapauksessa, olen saanut Makin paidan tehtyä ja aloitin takkihuppari asiaa.

Karvat suurimmaksi osaksi nuppareilla kiinni

Pitäisi vaan tarttua kunnolla ja tehdä tuo valmiiksi kun siihen ei hirveästi vaadita. Ja pääsisin viimein eroon tuosta karvan käsittelystä, ai että miten se leijailee nenään kutittamaan.

Pelastin myös yhden vanhan peruukkini minkä luulin olevan jo mennyttä kalua. Peruukki siis oli Sao cossissani ja suoraan sanottuna, en ole mestari vieläkään muokkaamaan peruukkeja, enkä ollut silloinkaan kovin osaavainen. Tämän johdosta peruukki on takutettu leteille ja siihen on lisätty erikeepperillä ja ompeleilla lisä hiusta.

En tajunnut ottaa kuvia peruukista tämän enempää ennen kuin ryhdyin toimeen

Liimaa ja vähän selvitettyä tukkaa

Loppujen lopuksi tukasta tuli ihan hyvä johonkin toiseen projektiin sopivaksi. Sain jopa liimat ja lisäkkeet poistettua kun annoin peruukin lillua lämpimässä vedessä (siis oikeasti unohdin sen sinne puoleksi päiväksi).

Karhea, mutta projekti kelpoinen

 Olin oikeasti aika ylpeä että sain sen vielä pelastettua. Ja ompahan taas yksi keltainen peruukki :D.

Ylipäätään olen lähinnä tässä pelaillut LoL:ia ja Wowia. Suoraan sanottuna, en ollut yhtään innoissani uusista Night elf modeleista. Niiden naisten naamoista siis u_u. Blizzardin myyntipuhe silloin tosiaan oli, että "Vanhat hahmot päivitettyinä modeleina vanhoja versioita kunnioittaen". Vaikka mikään ei ole vielä pysyvää ja Blizzard ottaa feedbackin vastaan jotta voisi muokata hahmot sellaisiksi kun yleisö niistä haluaa, niin silti oli vain pakko tehdä oma photoshop versio uudesta naamasta millaisena MINÄ sen haluaisin ja enemmän alkuperäinen hahmon näköisenä. Alla tulos.

Ylhäällä vanha, vasemmalla uusi ja oikealla minun versioni

Kirjoitin Wow europen foorumeille, mutta hirveän korkeita odotuksia minulla ei ole. Toivon kuitenkin, että Blizzard edes näkisi ja lukisi ne. Yleisesti muokkaukseni ovat aika pieniä ja ehkä pikemminkin kosmeettisia parannuksia. Olen ihan tyytyväinen hahmoni uuteen liikkumiseen ja muihin. Kuitenkin uusi naama ei minusta ollut sama kuin vanhan hahmoni naama. Söpöä pientä rakoa huulissa ei ollut, silmät olivat yli hohtavat eikä silmiä ollut korostettu kuten vanhassa. Mielestäni hahmoni näytti enemmän nuorelta mieheltä kuin naiselta. Myös kasvomaalaukset olivat liian räikeät ja punaiset. Uusia hiuksia rakastan ja ponnarisysteemit ovat tosi ihanat. Pahinta minusta kuitenkin oli, että muutamat rodut kuten Dwarf malet ja Orc malet näyttivät upeilta, mutta osa taas oli hirveän kiirehdityn näköisiä. Pelaamisesta en nyt aio sanoa mitään, koska näin lisärin korvilla ei sillä hirveästi ole väliä. Sekin on vielä säädössä.

Teraa en ole jaksanut juurikaan pelailla, mutta olen aina päivittänyt sen siltä varalta, että jos tekeekin mieli pelata, niin pääsee pelailemaan heti. Halloween eventti myös kiinnosti ilmaisten (mutta väliaikaisten) roinien takia, joten loggasin katsomaan mitä paketista tulisi.

Hmm...

 Tämä on yksi niistä puvuista jotka eivät mielestäni sovi elineille, mutta taas castaniceille kuin nenä päähän. Kulmien kohottelusta huolimatta innostuin kuvaamaan pari screenshottia ihan koska ulkona kylmä ja pelissä kiva meri maisema.

Tekisikö ees mieli mennä uimaan?

 Näin voidaan leikkiä, että ollaan jossain lämpimässä maassa tällä hetkellä. Suomen neljä vuodenaikaa on ihan kiva juttu, mutta kyllä ehkä silti mielummin hiekkaranta meren ääressä kuin tihkusade ja harmaa pimeä päivä.

Ps. Odotan vieläkin niitä Traconin kuvauspalvelun kuvia. Ja Cosvisionin ryhmäkilpailun kolmannen sijan palkintoa, joka on naurettavasti siirtynyt ties mistä syystä milloinkin. Puhumattakaan patoutuneesta tuskastani kun sitä nettipukukilpailua ei ikinä Tracon 8 jälkeen järjestettykkään. Miten aina conien jälkeen hommat tuntuvat lässähtävän kasaan?

Aurora Borealis

Oikeastaan minun piti kirjoittaa tämä jo viime perjantaina, mutta asioita tapahtui (mm. uusi sohva, kangasostokset, kyläilyä jne.) ja sain nyt aikaiseksi vasta tänään.

Aurora on siis viettänyt nelisen vuotta talossa, joten raapustelen vähän muisteloita.
Aurorakin oli hahmo jota en ollut miettinyt ollenkaan etukäteen. Siihen aikaan julkaistiin upeita isoja Soomilaisia ja olin ihan niiden pauloissa (toisaalta, eipä se näytä nykyäänkään laantuvan :DD). Tiesin, että ne maksoivat julmetusti, mutta kävin töissä ja pystyin pistämään sivuun rahaa. Aurora ylipäätään on kallein nukkeni, mutta se on myös ainut nukke, jonka olen hankkinut lähes pala palalta.

Auroran eka look

Doassa (Den of Angels, kansainvälinen nukkefoorumi) joku myi Soomin Breccia päätä Cass kropalla ja pitkän harkinnan jälkeen tiesin, että se olisi se iso Soom naiseni jonka halusin. Breccia kokonaisuudessa oli jotain niin ihanaa. Rakastin (vaikka puhun menneessä muodossa sisältää se myös nyky päivän xD) kauniita muhkeita huulia, vähän koukkuisaa nenän päätä ja isoja lempeitä silmiä. Breccian edellisen omistajan meikki ja viininpunainen peruukki olivat mielestäni upea yhdistelmä.

Talven leidi. Ulkoiluttamassa neitoa ekaa kertaa

Ei aikaakaan kun postissa oli odottamassa se thö nukkeni. Olin ostanut erikseen toiselta harrastajalta myös Breccia jalat. Auroran nimi tuli ideana miehekkeeltäni. Tiesin silloin, että neidosta tulisi kettu/susi demoni ja kysyin, että mikä tälle sopisi nimeksi. Aurora Borealis joka tarkoittaa revontulia, oli ihan täydellinen nimi pohjoisten metsien sinisusikettudemonille. Alunperin Auroran oli tarkoitus olla paha ja havitella voimaa, mutta kuten suurin osa pahiksistani (mm. Faro) muuttui suht hyväksi. En vain ilmeisesti osaa pitää nukkejani pahana (Varianin kanssa yritän kuitenkin ihan tosissani).

Myöhemmin tiesin, että haluan myös Breccialle oman erikoiskroppansa, eli sen iso tissisemmän. Myin vanhan kropan pikkusiskolleni ja ostin Doasta iso tissisemmän kropan. En ole katunut tiippaakaan ostoksiani. Paljon myöhemmin ostin Hartsilapsista vielä Breccian limited asun ja kynsikädet. Neitoni oli täydellinen ja melkein Fullset. Yksi asia minkä vielä haluan neidolleni hankkia joskus on Breccia korvat. Ne täydentäisivät susikettu lookin.

Taustatarinansa puolesta Auroralla on ollut vaihteleva elämä (yksityiskohtaisempi sepustus omien nukkejeni profiileissa tässä blogissa). Lapsuuden hän kasvoi kuuliaisesti äitinsä toivomuksia ja etikettiä noudattaen. Aurora on ylpeä vanhemmistaan vaikka onkin puolirotuinen. Hänen äitinsä ollessa taitava taikojen osaaja kettu ja isänsä voimakas ja kunnioitettava susi. Teini-iän myrskyissä Aurora muuttui kapinallisemmaksi. Myrskyisä käytös tietenkin johti useaan riitaan äitinsä kanssa ja lopulta aikuisuuden kynnyksellä Aurora karkasi kotoaan. Aurora vietti varsin kevytkenkäistä elämää jonkin aikaa bailaten öisin ja riekkuen muiden taikaolentojen kanssa pitkin kyliä, joista yksi parhaimmista ystävistään oli Isara joka oli myös puoliverinen. Isaran kanssa tuli seikkailtua monet kerrat ja olivatpa he hetken hieman ihastuneita toisiinsa. Kyllästyttyään synkeään elämäntapaansa ja kasvettuaan hieman hän päätti tehdä jotain muuta. Hän lähti etsimään rakkaudensa kohdetta, erästä yhden yön tapausta, mutta matka päättyi lyhyeen, sillä hän kuuli isoäitinsä joutuneen ketunrautaan. Aurora palasi kotiin ja sai kuulla raivostuneilta vanhemmiltaan että suvun arvokas reliikki oli kadoksissa meren pohjassa. Aurora lähti hakemaan tätä ja kommellusten jälkeen hän saikin sen takaisin ja sai lepytettyä vanhempansa. Seikkailun ansiosta Aurora sai uuden positiivisemman näkökulman elämälleen ja muutti omaan pesäkoloonsa. Siellä hän onkin kestinnyt muutamia muita hahmojani.

Olin ihan ihmeissäni kun likka pysyi näi itsekseen. :D

 Ensimmäisenä hän tapasi peurajumalan tyttären Rikan jonka kanssa hän solmi sopimuksen jota kumpikaan ei loppujen lopuksi voinut pitää. Heistä kuitenkin tuli ystäviä tapahtuman jälkeen. Myöhemmin Aurora tapasi Novan joka oli eksyksissä hänen reviirillään. Nova viipyi Auroran luona kevääseen saakka jonka jälkeen oli heidän aikansa erota. Huhutaan, että tuohon ystävyyssuhteeseen liittyi myös hippunen romantiikkaa. Ylipäätään Aurora pitää sekä miehistä että naisista. Myöhemmin kuvioihin tuli lohikäärmeen poikanen Eclipse jonka Aurora otti pieneksi palvelijakseen.

Kaikennäköistä sitä onkin päälle laitettu :)

Tulevaisuuden juonikuvioita en aio kertoa, mutta Auroralla on jonkinmoinen osa isossa tarinassa. Myöhemmin tulevaisuudessa (nyt puhutaan sadoista vuosista) Aurora hankkii miehensä kanssa lapsen, Celesten joka on myöskin äitinsä tapaan puoliverinen.

Yksi lemppari shooteistani

Talvi taitaa olla lempi vuodenaikani kuvata Auroraa. Erikoisjaloillakin on helppo pysyä pystyssä hangessa :). Ja jos nukke kaatuu niin ei ole niin riskialtista että jotain hajoaisi. Eniten olen tainnut neitoa kuvata vuosina 2011 ja 2012.

 Aurora on ollut yhteensä aika monessa kuvatarinassa.

Tarinassa jossa Varian esiintyi ensimmäisen kerran

Tarina Novan kanssa

Ja toinen

Useissa tarinoissa Rikan kanssa

Tarinassa Eclipsen kanssa

Shootissa Celesten kanssa

Lisää Eclipsen kanssa turinointia

Ja Isaran kanssa

Aurora kuuluu ehdottomasti yhtiin lemppari nukeistani, jos pitää valita. Aurora ylipäätään on tuntemattomia kohtaan suhteellisen kylmä ja asiallinen, mutta lämpiää sitä mukaan kun tutustuu.

Aurora tänään

Aurorasta voisi sanoa oikeastaan sen, että se oli se nukke joka kasvatti rakkauden Soomeihin. Auroran hankkiminen myös rohkaisi, että kyllä niitä Soomeja saa hankittua kun vain tarpeeksi kovasti haluaa (siihen aikaan taisi olla sellainen ajatusmaailma, ettei kukaan tavallinen tallaaja voi saada ostettua Soomilta mitään, koska ne olivat silloin niin kalliita).

Auroran ulkonäkö ei ole muuttunut sitten edellisen tarinan jälkeen juurikaan. Tulevaisuudessa pohdin, josko jossain vaiheessa saisin neidon meikkiin jollekin. Ainoa onnettomuus koko jutussa on se, että haluaisin lähes täsmälleen samanlaisen meikin mitä neidolla nytkin on, koska suorastaan rakastan tätä meikkiä u_u. Homma vain on niin, että nykyinen meikki alkaa olemaan paikka paikoin hieman kulunut (korvien päät, nenä ja leuka). Monikaan artisti tuskin moiseen hommaan haluaa lähteä mukaan. Varsinkin vasemman puolen savulohikäärme taitaa olla haasteellinen. No, ehkä sitten joskus.

Ensi kerralla varmaankin kirjoitan cossi jutuista ja niiden etenemisestä~

Vähän cosplaysta ja Syksyisiä nukkeja

Siskoni päätti houkutella minut Love Live ryhmään jonka hän bongasi naamakirjassa.Alunperin siskon ajatuksensa oli mennä yksin Yukiconiin, mutta mieli ilmeisesti muuttui ja ryhmässä oli avoimia paikkoja kaksi, joten hän kysyi, että haluaisinko cossata Riniä tai Makia. Lisäksi hommassa oli se, että käytännössä kyyti ja majoitus olisi conin ajan ilmaista. Se oikeastaan taisi olla se viimeinen asia, minkä takia suostuin. Fellow cossaajiani ryhmästä en tiedä, kun en ole naamakirjassa, mutta sisko lupasi pitää ajan tasalla. Love liveähän olen tasan sen neljä jaksoa katsonut ja sitten se jäi jostain syystä katsomatta. Nyt siis syytä katsoa molemmat kaudet. Maki koitui osakseni, mikä ei haittaa ollenkaan (ihastuin Makin pianolaulu -kohtaukseen jo heti ekoissa jaksoissa). Enempää en hahmoon ole tutustunut, mutta tsundere tyttö vissiin on, vähän kuin minä selkeästi.

Tämä puku

 Ylipäätään cossi näyttää kivalta ja varmasti on sitä myös päällä. Yksinkertaisuus on myös plussaa. Ainoa minkä koen haastavaksi on tuo hattu, sillä en netistä oikein millään löytänyt mitään. Kokeilin felt hat, wool fedora ja tuollaisia, enkä oikein siltikään löytänyt sitä oikeaa. Samanlainen kuin pokémonin Serenalla. No, jään sitä mietiimään.

En olekaan kirjoittanut tänne, mutta tuossa pari viikkoa sitten tänne saapuikin pieni uusi hartsinen pallero. Kun Soom Lilid ilmestyi tiesin heti, että se on nukke jonka haluan. Kasvot olivat yksinkertaisesti söpöt ja sitä ennen olin taistellut Soomin Necyni naaman kanssa, koska en ollut saanut siitä sellaista kun halusin (vaikka myöhemmin tilauksen jälkeen asia korjaantui ja meikki onnistui). Alunperin Lilidin pää oli vain tarkoituksena jäädä minulle Necyn pääni tilalle, mutta kun Necyn meikki ongelma korjaantui, Lilidistä kehittyi ihan oma hahmonsa.

Lilid tottelee toistaiseksi ainakin nimeä Rrabbit. Rrabbit on Varianin unilapsi joka on hankittu, niin tylyä kuin se onkin, vain pitääkseen kulissia puhtoisesta kiltistä miehestä. Variania eivät lapset oikeastaan kiinnosta mutta unilapsen kanssa pitää viettää aikaa että sielu vahvistuu ja pystyy elämään.

Väri vertailua vuosi sitten saapunen Necyn kanssa. Celesten ilme selkeästi on "öö?"

Tytöstä vähän kuvia mitkä postasinkin jo hartseihin. Paljon kuvia.

Kävin kuvaamassa toisena päivänä Rikaa ja Aileenia. 

 

Tein myös eräänä päivänä tylsyyttäni itsestäni dreamselfien. Ei kai sen kummempaa, nyt pitää vain sulattaa ajatusta että a) olen ensimmäistä kertaa menossa talviconiin b) teen kaksi pukua talven coneihin.

Kuppi kuumaa ja mietitään sitä.