maanantai 15. syyskuuta 2014

Tracon 9

Ajattelin tässä tuhrustella Tracon 9:n raporttia vielä kun asiat ovat tuoreeltaan mielessä. En siis saanut tehtyä lupaamaani Kasumi puvun postausta ennen Traconia, koska irl elämä hyökkäsi yllättävin kääntein. Muutto uuteen asuntoon viivästytti puvun aikataulua ja vielä perjantaina (vasten yleistä tapaani) ennen Traconia sainkin näperrellä puvun parissa.

Eilinen ilta meni conista palatessa, mutta jostain syystä jaksoin vielä lueskella con ostamuksiani, jotka olivat puuttuva Kuroshitsuji ja Japanpop lehti. Japanpoppia rauhassa lueskellessani kuitenkin törmäsin asiaan, joka sai minut sekaisin koko loppu illaksi. Blogini oli nimittäin mainittu lehdessä, ja kun tuollainen yllätys paiskataan päin naamaa, niin arvatenkin siitä seuraa mielenkiintoisia tuntemuksia. Vapinan, hikoilun, epämääräisen hengityksen ja epäuskon kautta sitten mentiinkin siinä hetken aikaa. Tekstasin siskolleni, että onko tämä unta ja herätin miehekkeenkin vierestä, että onko tämä unta vai ihan totta. Käsivarsien nipistykset tuntuivat varsin aidolta ja tänä aamuna vielä heräsin ja tarkistin asian. En suoraan sanottuna pystynyt eilen toistelemaan pariin kymmenneen minuuttiin kuin "Mitä.....? Mitä.....? Mitä....?". Ihmeellisiä juttuja tapahtuu. Hui. En ole vieläkään sulattanut tapahtumaa täysin, joten jatketaan ihan vain niissä Tracon merkeissä.

Tällä kertaa coniin lähtikin enemmän porukkaa kuin aiemmilla kerroilla:

Cosplay is super serious business, beware!
 Kisu upealla Aion puvullaan


Sisko Meital Ayane puvussaan ja kaveri Ninnu cossaamassa Nyotengua Doa sarjasta myöskin.


Minä itse Kasumina, sekä oma rakas mieheke kanto orj... öö.. siis avustamaan ja Ninnun poikkis myös.

En yksinkertaisesti jaksa tehdä erillistä postausta shootista, joten laitan nekin samaan syssyyn. Voi scrollata sitten ohi jos huvittaa :3.

Kello soi lauantai aamulla kuudelta ja tuntui hassulta lähteä coniin sumun peittäessä peltoja. Lähdettiin parin pysäkin kautta ajelemaan minibussilla Tamperetta kohti. Matka sujui suhteellisen koomaillessa, mutta herääminen tapahtui kun lähestyttiin con aluetta. Yllättävää kyllä, tällä kertaa ei oman asuni kanssa mennyt ihan niin kuin strömsössä. Parkkiksella jo ongelmana oli, että käsiarmorini yksi nauha napsahti irti. Ja minä kun olin testannut suojat kotona, eikä silloin ollut mitään ongelmaa. No, tämäpä oli ensimmäinen kerta kun kunnolla olin työstänyt worblaa ja puvun kangasta, eikä aikaa rasitustestaukselle ollut, joten näin jälkikäteen en ihmettele miksi pukuni toimi miten toimi. Viimeksi kun en rasitustestannut pukuani, niin siitä lähti osia, ja tämän kanssa oli pitkin conia vähän samaa ongelmaa mutta pienemmissä määrin. Ensikerralla tiedän paremmin.

Öhöm. No mutta, heitimme tavaramme narikkaan ja suuntasimme heti hakemaan paikkalippuja WCS kilpailuun. Sen jälkeen hengailimme ympäriinsä ja yritimme pysyä siskon kanssa puvuissamme kasassa. Ylipäätään koko conin aikana armoreistani ja aseistani lähti yhteensä neljä kiinnitystä joka ei ollut loppujenlopuksi niin hasardia kuin luulin. Tietenkin tämä asia varsinkin heti conin alussa harmitti ja suututti, etten osannut ja tajunnut tehdä kiinnityksiä paremmin. Lähdimme kuitenkin shoottaamman ja mieli parani siinä perus con iloon asti.




 Kävimme jossain vaiheessa tsekkaamassa perinteisesti myyntipöytiä sisällä, mutta olin vahvana, enkä ostanut mitään, eikä mikään juuri houkutellutkaan. Voi tosin olla sekin, ettei minulla ollut laseja päässä enkä siksi nähnyt mitään (jonka takia missasin erään henkilön kenen kanssa piti tavata conissa). Lisäksi otti päähän kulkea sisätiloissa, kun osa ihmisistä ei selkeästi tiedä, mikä oma tila on. Joidenkin piti ahtautua mahdollisimman vaikeista väleistä eteenpäin ja siinä syssyssä sitten minun ja siskon aseet lentelivät lattioille muutamaan otteeseen. Ja tämä ei ollut kyllä kiinnityksen vika. Kuitenkin, onneksi conissa ylipäätään oli myös todella ihania huomaavaisia ja välittäviä ihmisiä. Anteeksi, kiitos ja ole hyvä kohteliaisuuksia kuului sieltä täältä ja oli ihana huomata, miten ihmiset auttoivat toisiaan. Esimerkkinä toisen conittajan lompakko/propin osa tippuu maahan ja ihmiset nostavat sen ja vievät sen conittajalle joka ei välttämättä ole huomannut osan/asian tippumista. Tai jos toisen tavarat kaatuvat maahan toisen conittajan vieressä, niin toinen tuntematon tulee auttamaan nostamaan ne jos huomaa, ettei toinen pääse cossissaan kumartumaan niin helposti. Kiitos tälläisistä ihmisistä! Teette conista vieläkin paremman!

Joka tapauksessa, myyntisalista päästyämme kuvautimme pukumme kuvauspisteellä ja päätimme mennä katselemaan Sorsapuiston antimia. Olin suorastaan innoissani, kun kuulin, että tänä vuonna olisi jotain pientä ruokakojua tapahtumapaikalla, koska muualle syömään lähtemisessä on aina omat haasteensa. Ihan kaikki eivät kuitenkaan olleet odotuksen arvoisia. Päätimme haukata hampurilaiset, mutta jos olisin tiennyt, että mitä oli tulossa niin olisin ehkä harkinnut uudestaan. Hampurilaisten odotus ajat, hinta ja laatu/maku eivät kyllä kohdanneet toisiaan. Nälkä lähti, mutta en voi sanoa, että oli mitenkään kovin nautittava kokemus kokonaisuudessaan.

Mutta ilmeet, koska kova nälkä
 Sen sijaan lettukojun antimet maistuivat suorastaan taivaallisilta con päivän keskellä. Odotus ajat olivat lyhyet ja lettu hillon ja kermavaahdon kanssa oli omnom *-*.

Palloilimme sinne tänne odottaen WCS kisan alkamista. Jonkin verran tuli conissa kuvailtua muiden asuja. Itseasiassa lähdimme ennen WCS kilpailua kirjautumaan hotelliin ja siskon kanssa päädyttiin vaihtamaan kasuaalimpaa päälle, koska kengät olivat tappojalkineet. Kisu sen sijaan urheasti korkkareissaan jaksoi varmaan ihan senkin takia, että tiesi seuraavana päivänä pitävänsä eri cossia.

Hurmaava Alois. Mietin koko loppupäivän ajan, että olivatkohan nuo kengät tuskalliset vai mukavat :D
 WCS kisa oli mukavaa katsottavaa. Voittaja parin esitys oli aivan uskomattoman ihana ja hyvän mielen näytös. Lavastusta käytettiin todella hienosti ja oli hauska yllättyä. Varsinkin sydämen ja terälehtien kohdalla olin ihan myyty. Olisin voinut vaikka itkeä ilosta.

Yksi missimittarin lemppareistani

Ja toinen missimittari lempparini. Siis pari.
Ylipäätään olin tosi iloinen ensimmäisen ja toisen sijoituksen aihepiiristä ja esityksien ilmeikkyydestä ja toteutuksesta. Toiseksi tulleella parilla oli älyttömän hyviä ilmeitä ja eleitä jotka kertoivat todella hyvin mitä hahmon päässä liikkuu. Ja koska Interstella 5555. Aina ei tarvita eeppisiä juttuja ja elkeitä hyvää esitystä varten.

Sijoitukset menivät ihan oikeille pareille.
Näin paljon eivät cosplay esitykset ole minuun vaikuttaneet varmasti ikinä. Nautin niin suuremmoisesti näistä kahdesta esityksestä, että minuun iski taas hurja into cosplayata näiden inspiroimana. Ja oikeasti, sitä lavalle menemistäkin olen miettinyt. Ehkä ensi keväänä tosiaan aiotaan siskon kanssa alkaa pohtimaan esitystä mahdollisesti Traconin esityskilpailuun. Tämä vuosi oli niin kiireinen, mutta jos ensivuodeksi helpottaisi.

Ihana Katniss
Kisojen jälkeen taidettiinkin pyöriä ympäriinsä jonkin aikaa ja sitten suunnata syömään.

Nämä oli niin kivasti toteutettu


Mentiin Raxiin kuten on ollut tavallista, mutta siellä ilmeisesti sillä hetkellä oli vain yksi työntekijä, joten ruokaa meni nopeammin kuin sitä kannettiin pöytään. Massu kyllä tuli täyteen ja jälkkäri mahtui helposti, mutta ei tullut ähkytäyteen. Onneksi illalla ei tullut sitten enää nälkä kun pyörimme hotellilla.

Lookilaika pinkwin
Illalla korjailin hieman pukuani ja käytiin suihkussa ja nautittiin sviitin näköalasta (juuri ostetuissa pandahaalareissa). Ilmeisesti Scandic Tampere station hotellista ei saanut muuta huonetta neljälle kuin sviitin johon kuului sauna ja oma parveke. Ei kyllä haitannut yhtään, eikä neljän huone tullut hirveän kalliiksikaan neljälle jaettuna. Saunoa ei jaksettu, koska oltiin käyty meillä perjantaina saunassa jo muutenkin niin nautittiin vain suihkun kuumasta vedestä.

Hotelli partyhard
Sunnuntai aamuna käytiin sama rumba kuin lauantaina, eli heitettiin kassit narikkaan ja käytiin nappaamassa liput NCC kisan katsomoon. Tai pikemminkin miehekkeeni ja Kisu kävivät sillä aikaa kun minä ja sisko jäätiin korjaamaan armoriani joka napsahti heti kun päästiin con alueelle :'D. Etsittiin samalla josko oltaisiin löydetty kadonnutta kaulanauhaani, jota ei kylläkään löytynyt. Ei harmittanut muuten, paitsi, että nepparit olisin voinut kyllä ottaa talteen :D.


Sitten shoottailtiin lisää myyntisalissa pyörimisen jälkeen ja kuvautettiin sitä ennen itsemme Kisun frendejen kanssa samassa kuvassa :D. Shootti ja vammailu kuvia siis:





Super salainen ninja vaanii uhriaan
Siskokset irl ja puoli siskokset pelissä, jei
Shootink much?



Miten Ayanen asento näyttää ihan sims tyyliseltä hiipparoinnilta :D

Välissä tapahtui kutitushyökkäys ja Kasumi sai 3DS:nsä takaisin. Ayane ei arvosta
Hienouksia ihmemaasta
Sorsapuistossa levitoitiin. Nyotengu vs Ayane
Tää oli niin ihana! Tuli iloinen mieli!
Ja kattokaa nyt takaatakin! Miehekkeellä silloin joskus oli tälläinen
Kisun hyökkäys!
So duckface
Odoteltiin NCC:n alkamista ja katseltiin samalla muiden tanssahtelua. Oli ihanaa nähdä Lady Lovely Locks ja kumppanit ja heidän tanssimistaan oli ihana katsella. Ne helmojen pyörimiset!

Hipster Ayane




Harmikseni en löytänyt yhtä isoa innostusta NCC ja esityskilpailusta. Mieleen lähinnä jäi ihanat Rozen Maiden neitoset ja kauniit propit. Ne arkut oli aivan ihana lisä ja meinasi tulla tippa linssiin kun siitä on niin kauan kun viimeksi katselin Rozen Maidenia (jos sitä uutta versiota ei lasketa). Misan ja Lightin koreografia taas oli hauskaa katseltavaa, hyvin mielenkiintoista. Olikohan se Saints Row 3 vai mikä sen rullaluistelu esityksen nimi olikaan, mutta sekin oli mielenkiintoista katseltavaa ja rullaluistelu lavalla! :D Eipä olisi tullut itselle mieleen. Myös kuplanäytöksestä pitää antaa plussaa, koska idea oli mahtava.

Väksä
 Kisojen jälkeen olikin aika lähteä kotia päin. En ole ikinä ennen kokenut yhtä kovaa "ei ei con ei saa vielä loppua haluan jäädä! Kolmas päivä vielä ainakin!". Hirveän haikeaa oli lähteä ja erota ihmisten kanssa Hyvinkään päädyssä. Jäi vain järjetön himo cossata ja halu alkaa suunnitella seuraavaa cossia. Ylipäätään Tracon oli ihana kamala con. Kamala lähinnä pukuni hajoilun takia ja siitä tuli oikeesti vähän paha mieli ja hirveä pettymys itseen, mutta annettakoon se anteeksi, koska ensimmäinen kerta tosiaan kun käsittelen moisia materiaaleja. Ihana monen muun syyn takia ja ihmisten takia. Oli aivan ihanaa ottaa rennosti ja tehdä asioita hetken mielijohteen mukaan.

Tulikin hyvä mieli kun sai roskaruokaa :3 hihi
Tämmöisiä tarttui conista. Stressipallo on voitto nopan heitosta ja sateenkaari legginssit ja koru ylläripussista. Pandalaukku matchaamaan haalariin.
Kasumi oli mukava pitää päällä conissa ja ainoastaan kengät murhauttivat jalkoja. En uskonutkaan että kovin moni olisi tunnistanut mutta! Myyntisalissa eräs ihana nuori neitokainen tuli juttelemaan ja hehkuttamaan sarjasta ja kehui cossejamme. Aivan ihanaa vilpitöntä iloa oikein tulvi tästä neidosta ja tuli itsellekkin niin hyvä mieli että hymy pysyi naamalla vielä pitkään. Kiitos sinulle päivän piristäjä! Myös muutama muu yllättäen tunnisti ja otettiin sitten kuvat heidän kanssaan. Tosi kivaa että oikesti joku muukin tykkää ja pelaa Dead or alive sarjaa ja Ninja Gaideneita! Sen pituinen tällä kertaa. Ei vielä mitään hajua mistä aion blogata seuraavaksi, se jää nähtäväksi :D. Kiitos kun luette blogiani murmeliset!

Kotona ollaan

5 kommenttia:

  1. Ei kamala mitä kuvia olette salaa minusta napsineet :D aa. Mutta mahtava merkintä, muistuttaa mitä kaikkea kivaa tapahtui! Ja kiva nähdä noita teidän shoottikuvia kun en itse ollut paikalla(letut.....mur).

    Mihis lähdetään seuraavaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveitä salakuvia :DDD Anteeksi u_u'
      Hyvin jaksoin muistaa mitä tapahtui päivä sitten.

      Tuo lettu juttu oli kyllä hirveän traagista D:!!! Miten voi olla niin onneton tuuri!

      Seuraavaksi.. johkin talviconiin? :3 Hi hii, pitäis miettiä sitä cossiakin

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Mun mielest toi cossi tosi upee! Ja noi tilanne kuvat niin hienoi ja kekseliäit :)
    Äh mulle tulee aina hirvee coni kuume ku luen näitä sun coni retkiä :--D mut en sit saa ite minnekkää oikee lähettyy.. (vielä jonakin vuonna!)
    Sun blogi mainittii lehes :o kai oli positiivinen maininta ;) tää kyl niin monipuolinen ja hyvä blogi et jokaisen tyyliselle jotakin! ^.^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks mieheke jaksoi ympäri conia vaan antaa kameran laulaa niin tuli vähän muitakin kuvia! :D
      Jee, ala cossaamaan! Se on ihanaa ja ehkä vähän masokististakin välillä, mutta ehdottomasti palkitsevaa.
      Joo, olin tosi hämmentyny enkä oikee vieläkää oo sulattanu asiaa :D. Mutta kaipa se positiivista on! Tää on se sillisalaatti blogi jota voi lueskella sillon kun ei jaksa vaan yhtä asiaa lukea.

      Poista