sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Saako iloita?


En voi muuta sanoa, kuin että olen nauttinut tästä viikonlopusta ehkä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Sain perjantaina murjotuksissani ennakkotehtävän koulua varten valmiiksi ja se on todella iso myrheenkryyni poissa hartioiltani. Sen kunniaksi päätimme miehekkeeni kanssa pitää kunnon mässyviikonlopun. Olemme aika nätisti molemmat olleet ostamatta kaupasta mitään hyvää, ja nyt päätimme, että tänä viikonloppuna saadaan mässätä. Minun kohdallani se tarkoitti pullaa ja kermavaahtoa, tortilla sipsejä ja dippiä sekä juustohampurilaisia. Oi om nom. Tehtiin viikonlopun aikana sitä mitä huvitti ja sunnuntain kruunasi viimeiset kulta-ajat challenge modeissa (Wowissa siis).
(Challenge mode = juostaan 5-man instoja aikaa vastaan)

Ralenia, Sendraco (minä), Grimfall (mieheke), Myyrämies ja Nunnaa
 Olen vaikka kuinka pitkään halunnut challenge settiä druidilleni ja nyt kun pääsin toisella kerralla mukaan, sain haaveen toteen. Kolme viikkoa siihen meni, kahtena iltana viikossa, eikä kyllä ollut mikään ideaali grouppi. Minä kuitenkin pelasin kisuna ja Nunnaa oli shadow priesti (=kaksi dotti classia). Loppujen lopuksi, kun aloitettiin vaikeammista, oli loppu instat helpompia ja osan sai juostua ensiyrityksillä :)

Mountitkin haettiin sitten samantien
Nyt sitten saakin hengata tässä setissä mielin määrin eikä miettiä mitä sitä laittaisi päälleen.

Käytiin vielä katsomassa jos olisi mountti tullut. No eihän se tippunut.

Minusta on suoraan sanottuna ihanaa tehdä paljon työtä jonkun asian eteen, ja sitten kun sen palkinnon saa, voi taputtaa olalle ja onnitella itseään.

Laitoin Tamagotchini pauselle muutamia kertoja, enkä nyt ole ihan varma, että sekosiko se siitä jotenkin. En nimittäin saa ostettua sille enempää ruokaa kun kaikki ovat sold out ja yleensä kun se menee kuudelta illalla nukkumaan, niin se onkin vielä nyt (kello puoli yhdeksän) hereillä vaikka kello tamassakin näyttää samaa aikaa. No, pitää katsoa jospa se olisi huomenna asettunut oikeaan aikaan. Tyttö tamastani tuli onneksi todella sievä :).

Coffretchi/Tamagotchi friends

Meidän koiranpentumme kanssa aika on sujunut aika railakkaasti. Ihan sisäsiisti se vielä ei ole, vaikka kovasti sitä yritetään opettaakin. Pentuja on välillä vain tosi vaikea arvioida. Välillä se pissii harvemmin ja joskus tunnin sisäänkin melkein kolme kertaa. Toinen koiramme Luffy on ottanut asian tosi hyvin, vaikka se yrittikin olla ruoka boikotissa ensimmäiset päivät (niin, kyllä ne herkut maistui). Ilona on selvästikin ihmisläheinen. Onneksi kasvattajalla oli paljon lapsia jotka pentujen kanssa touhusivat niin tämäkin tottui kaikkeen touhuiluun ja ihmisiin tosi nopeasti.

Serious business
Minusta on ihana katsella, miten nätisti koiramme leikkivät toistensa kanssa. Eniten Ilona ja Luffy tykkäävät juosta edestakaisin kämpässä. Luffy kyllä väsähtää nopeammin kuin Ilona ja yleensä sen jälkeen Iltsu lähtee etsimään leikkiseuraa muualta. Ensin se kyllä yrittää saada Luffya vielä touhuamaan, mutta sitten Luffy saattaa komentaa että "Ei nyt enää!" ja pentu kyllä uskoo.
On kyllä hirveän kiva huomata miten koiramme auttaa pentua kasvatustyössä, vaikka Iltsun korvat kyllä muuttuvat ihan liian usein koristeeksi, ja onhan tämä rotukin aika jääräpäinen. Silloin pitää vain itse olla jääräpäisempi >:D.

Vaikka en ole edes Tera cossiani saanut vielä valmiiksi, on jo pikkaisen kutkuttanut miettiä vuoden toista cossia.


Jo kauan sitten minua kiinnosti Dead or Alive 5 tappelupelin Kasumi. Olen aina tykännyt Kasumista hahmona, mutta ikinä minua ei oikein ole kiinnostanut cossata hänen alkuperäisiä pukujaan. Nyt sitten viimein, kun Doa 5 ilmestyi, ööh edellisvuonna? löysin sen THÖ puvun johon ihastuin hurjalla vimmalla. Lisäksi sisareni on aina ollut Ayane fani, niin hänen kanssaan pääsisi varmaan kuvailemaankin (sitä paitsi, hän onkin ottanut jo varaslähdön ja ostanut jo peruukinkin cossia varten >:D). Ainoastaan minua hieman pelottaa, että miten ihmeessä onnistun tekemään niinkin istuvan puvun?

Mä oon niin ninja pinja
Toinenkin asia mikä jänskättää, on löytää oikea materiaali pukuun. Sellainen joka on tarpeeksi matta. Kolmas asia on peruukki, sillä sitä en jostain syystä ole onnistunut löytämään vieläkään. Pitää pohtia ja kysyä paremmilta, että mistä he ovat hankkineet omansa. Neljäs mietityttävä asia on boobsien koko. Koska Doa tytyillä on aika.. hmm, suhteellisen hyvä kokoiset melonit, niin miten minä onnistuisin sellaiset hankkimaan? Siskoni näytti kyllä mielenkiintoisen tutoriaalin, jossa käytettiin apuvälineinä vain erikokoisia rintaliivejä, joten pitää jättää sekin mietintämyssyyn.
Kuitenkin, olen ihan senkin takia kiinnostunut tästä puvusta, koska en ole nähnyt tästä vain kuin yhden cossin. Täytyy selvästikin pitää tästä ihan oma brainstromaus sitten.

Näin lopuksi pitää vain sanoa, että olipa mukava viikonloppu ja nyt on sitten akkujakin ensi viikolle :). Onkos muilla cossaajilla jo cossi suunnitelmia tälle vuodelle?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti